Nalunngisaq siunnersuutillu
Piviusoq malillugu illu qaqugumorsuaq atasinnaavoq. Illumik eqqissisimasussaatitaasumik imaluunniit tammatsaaliukkamik piginnittuuguit pisussaaffeqarputit eqqortumik aserfallatsaaliuissallutit.
Uani quppernermi atuarsinnaavatit atortussanut tunngaviusut Kalaallit Nunaanni illunik aserfallatsaaliuineq aammalu siunnersuutit nalunngisallu sumi atortussanut paasissutissanik aallersinnaanersutit. Eqqaamajuk illumik suliaqarlutit aallartinnginninni Nunatta Katersugaasivianut Allagateqarfianullu akuersissummik qinnuteqaqqaassagavit.
Illut qisuit
Illut eqqissisimasussaatitat imaluunniit tammatsaaliukkat amerlanerpaartaat qisunnik sanaajupput taakkualu nunasiaataasimanerup nalaani sanaajullutit. Illut taakku nioqqutissaapput eqqussat ilai Danmarkimi sanariigaapput (oftest stokværkshusene) imaluunniit maani nunami sanasunit sanaat. Taakkunani illuni aserfallatsaaliuisoqarniartillugu eqqaamasassaavoq piffissami tassani aserfallatsaaliueriaatsit Danmarkimi ingerlanneqartartut atorneqassammata, atortussammi aamma taakanngaanneermata. Taamaattumik qalipaat kalaallit uuliaanniit (immap uumasuineersoq) sanaaq ujartorneqassanngimmat, kisianni naatsorsuutigineqassasoq skandinaviarmiut sanasariaasiat atorneqassasoq.
Kisiannili ilumoorpoq "kalaallit" qalipaasiortarsimasut, kisiannili illunut maanna atuuttunut atorneqarsimanersoq oqaatigiuminaassinnaavoq. Kalaallit qalipaasiortariaasiannik misilittaarusussagaanni sananissaanut ilitsersuut uani nanineqarsinnaavoq, taannalu Qeqertarsuarmi inspektøriusimasup Ph. Rosendahlip sanaarivaa.
Ukiuni 200-ni kingullerni aserfallatsa aliuiniarnermi atortuss at assigiinngitsut atorneqartarsimapput. Tassanilu qalipaatit, marrassat il.il. pineqarput. Taamaattumik qalipaat qanoq ittoq atorneqassanersoq aaliangeruminaassinnaasarpoq. Kalaallit Nunaanni nalinginnaasuuvoq Danmakip ineriartorneranut malinnaaneq, aatsaanuna ukiuni 30-ini kingullerni katersugaasivinninngaanneernerusoq eqqarsaatigineqalertoq qalipaatit nutaajunerpaat immaqa atorneqartariaqanngitsut, kisiannili suliarineqaqqaarneni piffissamut tulluarnerusoq toqqarneqassasoq. Taamaattuminguna pingaaruteqartoq misissussallugu illup sananeqaataata piffisamut aaliangersimasumut ilisarnaatai, taamaaliornikkummi piffissap ingerlanerani illup isikkorisimasaanut iluserisimasaanut allannguutigisimasaanullu paasissutissanik pisoqartarpoq.
Nalinginnaasumik aserfallatsaaliuineq
Nalinginnaasumik aserfallatsaaliuinermik suliaqarniaraanni pisariaqanngilaq Nunatta Katersugaasivianut Allagaateqarfianullu akuersissummik qinnuteqaqqaarnissaq. Tassanilu pineqarput suliaqarnerit illup qalipaataanut, saananut, atortuinut, angissusaanut ilusaanullu allannguisuunngitsut taarsiisuunngitsullu. Taamaattumik nammineerluni illoq qalipanneqarsinnaavoq, qupinernik aaqqissuussisoqarsinnaavoq, igalaap sinai qalipanneqarsinnaapput imaluunniit qaliami qaliaq ataaseq takassimasoq taarserneqarsinnaavoq pisortat paasitinngikkaluarlugit. Taamaallaat eqqaamaneqassaaq sananeqaqqaarmat qalipaatit, marraatllu atorneqarsimasut atussammata.
Illup eqqissisimasuutitap aserfallatsaaliornissaa nammineq suliarineqarsinnaanissaa ajunngilaq, eqqaamaniaannassaaq illup suliarineqarsimaneratut suliarineqaqqinnissaa. Atortummi sanariaatsillu piffissamut aaliangersimasumut ilisarnaataapput, taakkualu illulioriaatsip kulturianut eqqissisimasussaatitsinermullu pingaartorujussuupput. Illup suliarineqarniarnerani suliarineqaqqaarmalli sanariaasiusimasoq assigisariaqarpaa. Aserfallatsaaliuinissamut suliarineqartussat piginnittumit suliarineqarsinnaakutsoorput, kisiannilu arlaatigut nangaassuteqaraanni nalunnginnittumiit siunnersorneqarnissat pitsaanerpaassaaq.
NKA'p siunnersuutigivaa
Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu suliarinikuuaat ilitsersuutit assigiinngitsut nalinginnaasumik aserfallatsaaliuinermik suliaqartoqarniartillugu malinneqarsinnaasut.
- Ukiumoortumik illup ajoqusersimaneranik misissuinerit
- Illup qalipaatitoqqaanik piianissaq
- Illup sarninik katitikkanik sanaap saavanik suliaqarneq
- Igalaanik matunillu aaqqissuussineq
- Igalaanik aaqqissuineq taarsiinerluunniit
- Igalaanik toqqaaneq, pitsaassuseq isugutsertarneranullu ajornartorsiorneq
- Illumik tammatsaaliukkamik oqorsaaneq
- Kalaallit Nunaanni illut qalipaataat nalinginnaasut
- Qisuit nalinginnaasut pillugit
- Saliineq illumik qarmakkamik quassuttuulik ersittunik
- Aaqqissuussineq saviminernik kuisanik
- Aaqqissuussineq qisummik sanaamit naqqup ataanik qaarusuusattalimmik
- Toqqavimmik imaluunniit qarmakkanik aaqqissuussineq
Aserfallatsaaliuineq pillugu imaluunniit piffissamut aaliangersimasunut qalipaatit tulluartut pillugut Center for Bygningsbevaring-imi danmarkimiittumi atuaqqissinnaavutit. Tassanilu aamma atortut, ilitsersuutit, pikkorissarnerillu pillugit itisiliinerusumik paasisaqarnerusinnaallutit, imaluunniit sulianut aaliangersimasunut ilisimasaqarluartut allataannik atuaqqissinnaallutit.