Tikilluarit

Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu (NKA) ataatsimoortumik nittartagaanut.

Maani suliffeqarfiit quppernerini paasissutissat assigiinngitsorpassuit misissuataarsinnaavatit:
Katersugaasivimmi saqqummersinneqarsimasuniit allagaateqarfiup atuagarsuaataanut digitaliserikkanut.

Periarfissat assigiinngitsut qulaani allattorsimasut imaluunniit ujarliut atorlugu ujakkatit nassaarisinnaavatit.
Ikiorneqarnissannik pisariaqartitsiguit NKA-mi sulisut saaffigisinnaavatit.

Immikkut saqqummersitsineq

Kangerlussuaq aamma Narsarsuaq – Mittarfeqarfiit matusut

Nunatta Katersugaasiviani immikkut saqqummersitap ammaanersiornera pissaaq ataasinngorneq ulloq 2. marts 2026 nal. 15.

Kangerlussuarmi Narsarsuarmilu mittarfeqarfiit sorsunnersuup aappaata ingerlanerani pilersinneqarsimapput. Ukiuni 80-ini sumiiffiit taakku nunanut allanut angalasarnernut ilisimatusarnikkullu misissuinernut qitiusumik inissisimasimapput. Taamattumik Nunatsinni silaannakkut angallannermi nunarsuullu sinneranut pingaaruteqarluinnarsimapput.

Kulturikkut kingornussat tammatsaaliorniarlugit Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu mittarfeqarfiit qulaani taakkartorneqartut paasissutissanik katersiffigalugit nalunaarsuiffigaat. Assiliisartoq Roberto Fortuna peqatigalugu sumiiffiit aaqqissuussamik annertuumik assiliortornerisigut suliniuteqartuniit mittarfeqarfiusimasut illutaasa sanaartugaasimasullu allat oqaluttuassartaat ersersinniarneqarpoq. Maanna saqqummersinneqarput.

Septembarip 30-t ilanngullugu saqqummersitaq katersugaasivimmiittoq takuniarneqarsinnaavoq.

Katersugaasivik

Katersugaasivik 1960-ikkunni aallartisarneqalerpoq Kalaallit Nunaanni katersugaasivinni siullersaalluni. Tamatuma kingorna katersugaatit amerliartortinneqarput nammineq katersinikkut, assaasarnertigut taavalu Qallunaat Nunaanni Nationalmuseumip Nunatsinnut uterartitsineratigut. Katersugaasivimmit nuna tamakkerlugu suliarineqartartut assigiinngillat, soorlu itsarnisarsiornikkut assaasoqartarpoq, oqaluttuarisaanermi nutaanerusumi malinnaasarput, eqqumiitsuliornermut sanalunnermullu aamma malinnaasussaapput. Katersugaasivimmi illut allanngutsaaliukkat taavalu takussutissat itsarnitsat qitiusumik nalunaarsuusiorfigineqartarput, katersugaasiviullu suliaasa ilagaat allanngutsaaliuinermik illunillu innerlernaveersaagassanut inatsimmi aalajangersakkat tunngavigalugit malinneqarnissaat isumagissallugu. Aammattaaq pinngortitap allanngutsaaliornissaani illoqarfinnilu pilersaarusiorneq peqataaffigisarpaa. Pisortat assaasoqarnissaanut akuersissummik tunniussiniartillugit Katersugaasivik siunnersuisarpoq. Assanneqarnikut tamaasa Kalaallit Nunaata pigai. Nunatta Katersugaasiviata aaliangertarpai pissarsiat sumut inissinneqassanersut. 

Allagaateqarfik

Allagaateqarfiup suliassaasa annerpaartarivaat allagaatinik isumannaatsumik paarsinissaq, akisussaaffigalugillu katersinissaq, aaqqissuussinissaq, nalunaarsuinissaq aammattaarlu ilisimatusarnissaq paasissutisseeqqinnissarlu Kalaallit Nunaanni piorsarsimassutsikkut inuiaqatigiinnikkullu ineriartortoqarnerani paasisanut.

Inatsit allagaateqarfimmut tunngasoq siulleq novemberip aallaqqaataani 1982-imi atuutilerpoq. Nunatta Katersugaasivia Nunattalu Allagaateqarfia suliffeqarfiusimapput immikkoorlutik, januarilli aallaqqaataani 1991-imi ataatsimut kattutsinneqarput taaguutigilerlugu Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu.

Allagaatit assigiinngitsorpassuit pigineqarput, nutaannginnerpaartaallu 1733-iminngaanneerpoq. Avannaani Naalakkap niuertoqarfiillu allagaataat 1782-imeersut pigineqarput. Allagaatillu aamma Paarsisutoqqaniit Misissuisuniillu, Kommunerådiniit, atuarfinniit, palaseqarfinniit il.il. pissarsiarineqarsinnaapput. Allagaaterpassuit Kujataani Naalakkap niuertoqarfiillu allagaataat pisoqqat umiarsuup Hans Hedtoftip nassatai 1959-imi kivimmat annaaneqarput.