Katersugaasiviup ammasarfii
Aasaanerani
Juunip 1-ianiit – septembarip 15-ianut
Ullut tamaasa
Nal. 10 – 16
Ukiuunerani
Septembarip 16-ianiit— maajip 31-ianut:
Marlunngornermiit - sapaammut
Nal. 13 — 16
Ataasinngornikkut matoqqasarpoq
Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu (NKA) ataatsimoortumik nittartagaanut tikilluarit.
Maani suliffeqarfiit quppernerini paasissutissat assigiinngitsorpassuit misissuataarsinnaavatit:
Katersugaasivimmi saqqummersinneqarsimasuniit allagaateqarfiup atuagarsuaataanut digitaliserikkanut.
Periarfissat assigiinngitsut qulaani allattorsimasut imaluunniit ujarliut atorlugu ujakkatit nassaarisinnaavatit.
Ikiorneqarnissannik pisariaqartitsiguit NKA-mi sulisut saaffigisinnaavatit.
NUTAARSIASSAT:
Eqqaassutissaq
Âlut Kangermiumut eqqaassutissaq maanna Katersugaasiviup avatinnguani takuniarneqaqqissinnaalerpoq.
Âlut Kangermiu, ukiut 200-t matuma siorna inuusoq, nunatta oqaluttuarisaaneranut pingaaruteqarluarsimasut ilagaat. Eqqaassutissaq Christian “Nuunu” Rosingimit sananeqartoq ukioq 1993-imi siullermeerluni takuniarneqarsinnaalersoq napparteqqinneqarpoq. Nutaatullu eqqaassutissaq Âlup suminngaaneerfianut saatinneqarpoq, tassa Kangermut sammisunngorlugu.
Immikkut saqqummersitaq
Kalaallit Nunaata ujaraasa silarsuaat pillugu immikkut saqqummersinneqartut maanna takuniarneqarsinnaalerput - Kalaallit Nunaat Rocks
ICH UNESCO 16.COM
Decembarip 15-iani 2021, UNESCO-p ukiumoortumik Parisimi ataatsimiinnermini qilaatersorneq inngernerlu kulturikkut kingornussassartut inuiassuit nalunaarsorsimaffiannut allattorsimasussatut aalagangerpaa.
Tusagassiortunut nalunaarut uani atuarneqarsinnaavoq. Ammaruk
UNESCO-p ataatsimiitsitaliaasa aalajangiinernimi missingersuutaa uani atuarneqarsinnaavoq. Ammaruk
Saqqummersitaq immikoortoq "NUNARPUT 1721-2021 NUNASIAATAANEQ. PIORSARNEQ. INUIAAT." internetsikkut takujuk
Katersugaasiviup saqqummersitaa "NUNARPUT 1721-2021 NUNASIAATAANEQ. PIORSARNEQ. INUIAAT." nittartakkakkut takuneqarsinaavoq iserfigiuk
Katersugaasivik
Katersugaasivik 1960-ikkunni aallartisarneqalerpoq Kalaallit Nunaanni katersugaasivinni siullersaalluni. Tamatuma kingorna katersugaatit amerliartortinneqarput nammineq katersinikkut, assaasarnertigut taavalu Qallunaat Nunaanni Nationalmuseumip Nunatsinnut uterartitsineratigut. Katersugaasivimmit nuna tamakkerlugu suliarineqartartut assigiinngillat, soorlu itsarnisarsiornikkut assaasoqartarpoq, oqaluttuarisaanermi nutaanerusumi malinnaasarput, eqqumiitsuliornermut sanalunnermullu aamma malinnaasussaapput. Katersugaasivimmi illut allanngutsaaliukkat taavalu takussutissat itsarnitsat qitiusumik nalunaarsuusiorfigineqartarput, katersugaasiviullu suliaasa ilagaat allanngutsaaliuinermik illunillu innerlernaveersaagassanut inatsimmi aalajangersakkat tunngavigalugit malinneqarnissaat isumagissallugu. Aammattaaq pinngortitap allanngutsaaliornissaani illoqarfinnilu pilersaarusiorneq peqataaffigisarpaa. Pisortat assaasoqarnissaanut akuersissummik tunniussiniartillugit Katersugaasivik siunnersuisarpoq. Assanneqarnikut tamaasa Kalaallit Nunaata pigai. Nunatta Katersugaasiviata aaliangertarpai pissarsiat sumut inissinneqassanersut.
Allagaateqarfik
Allagaateqarfiup suliassaasa annerpaartarivaat allagaatinik isumannaatsumik paarsinissaq, akisussaaffigalugillu katersinissaq, aaqqissuussinissaq, nalunaarsuinissaq aammattaarlu ilisimatusarnissaq paasissutisseeqqinnissarlu Kalaallit Nunaanni piorsarsimassutsikkut inuiaqatigiinnikkullu ineriartortoqarnerani paasisanut.
Inatsit allagaateqarfimmut tunngasoq siulleq novemberip aallaqqaataani 1982-imi atuutilerpoq. Nunatta Katersugaasivia Nunattalu Allagaateqarfia suliffeqarfiusimapput immikkoorlutik, januarilli aallaqqaataani 1991-imi ataatsimut kattutsinneqarput taaguutigilerlugu Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu.
Allagaatit assigiinngitsorpassuit pigineqarput, nutaannginnerpaartaallu 1733-iminngaanneerpoq. Avannaani Naalakkap niuertoqarfiillu allagaataat 1782-imeersut pigineqarput. Allagaatillu aamma Paarsisutoqqaniit Misissuisuniillu, Kommunerådiniit, atuarfinniit, palaseqarfinniit il.il. pissarsiarineqarsinnaapput. Allagaaterpassuit Kujataani Naalakkap niuertoqarfiillu allagaataat pisoqqat umiarsuup Hans Hedtoftip nassatai 1959-imi kivimmat annaaneqarput.