Suliniut Qimmeq 2016-2022

Suliniut Qimmeq pillugu ilisimatusarneq aqqutigalugu qimmeq qimuttoq genetik aqqutigalugu sumit naggueqarsimanersoq, qanoq peqqitsiginersoq nappaalasarnermullu tunngasut (tassunga ilanngullugit tunillaassuuttarnerit aallaavii, tamakkulu pinaveersaartinnissaat) aammalu qimmeq qimuttup kulturikkut annertoorsuarmik tigussaanngikkaluamik kulturikkut pingaaruteqassusia misissorneqarput. Ilisimatusarnikkut misissuinermi apeqqutit pingaarnerit pingasut akissutissarsiniarneqarput makkuusut:

1. Qimmip qimuttup nagguia suminngaanneerpa, qimmillu qimuttut Nunatta immikkoortuiniittut imminnut qanoq attuumasuteqarpat?
2. Kalaallit Nunaata Issittuani qimmip qimuttup naleqqussarsimanera uumaniallorissimassusianut qanoq attuumassuteqarpa?
3. Kalaallit Nunaanni qimmeq qimuttoq, inuk amarorlu qanoq imminnut attuumassuteqarpat?

2016-imiit 2019-ip tungaanut suliniummi nalitsinni qimmeq qimuttoq aqqutigalugu kulturikkut pissutsit misissorneqarput, tassanilu paasineqarpoq ukiut qulikkaat marlussuit iluanni 50 %-imik qimmit qimuttut ikileriarsimasut. Paasisaq uissuumminarsinnasoq taamaattoq aqqutigalugu paasineqarpoq Kalaallit Nunatsinni piujuartitsinissaq eqqarsaatigalugu ataatsimoortumik iliuuseqartariaqartugut, qimmeq qimuttoq siunissami pigineqartuassappat. Tamanna ilisimatuussutsikkut misissuisartut akornanni annertuumik soqutigineqalersimavoq, tamatumalu malitsigisaanik ilinniartitaanikkut periarfissat nutaat inuiaqatigiillu illuanni iluaqutissat iluatinnaatillit qulaajarneqarput. Ilisimatusarneq taanna Nunatsinniit annertuumik aallaaveqartuuvoq, assit annertuumik atorneqartarput misissuinerullu inerneri qulaajarsimasat assigiinngitsutigut ingerlateqqinneqartarput, soorlu ilisimatuutut allaatigisat sukumiisut aammalu allat paasiuminarsarlugit allatat aqqutigalugit, saqqummersitat angalaartitat, aalasuliat tallimat, atuagaq assitalerlugagaq, atuakkat ilinniartitaanermut meeqqanullu atugassiat aamma inernetikkut inuit attaveqatigiittarfiinut ikkussuisarnikkut.

Suliniut Qimmit 2023-2026

Suliniummi Qimmeq-mi kalaallit qimmiata genetikkikkut kulturikkullu nutaamik oqaluttuassartaa ingerlanneqarpoq. Misilittakkat taakku tunngavigalugit Qimmit alloriarnermut tullermut ingerlaqqippoq: kulturikkut oqaluttuarisaanerup aamma genetikkimik misissueqqissaarnermi periutsit ataatsimoortillugit kalaallit qimmiisa oqaluttuarisaanerat ukiumi 1.000-imiit ullumikkumut maanna misissoqqissaarneqalerpoq: qimminit siullerpaamik Issittoq akimorlugu Kalaallit Nunaannut ikaartut, Vikingit umiarsuaat atorlugit Islandimiit nunasisut, ullumikkut qimmit qimussinik qimuttut, savat qimmii imaluunniit qimmit sofami innaannarlutik sinittut.

Qimmit-mi suliniutit marluk ataatsimoortinneqarput: Dog as Cultural Icons – the History of Inuit and Norse Dogs in Greenland, 2023-25, Augustinus Fondenimit aningaasaliiffigineqartoq. Aamma Ancient Thule Inuit dog populations in Southwest Greenland: proxy for future Inuit dog Survival in the Arctic, 2024-26, Danmarkimi Danmarks Frie Forskningsfondimit aningaasaliiffigineqartoq.

Qimmit kalaallit danskillu institutioniisa arlallit akornanni qanimut suleqatigiinnertut ineriartortinneqarpoq: Globe Institute, Københavns Universitet, Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu, Ilisimatusarfik, Danmarks Nationalmuseum.

Suliniummi pingaarnertut sammisani pingasuni faginut arlalinnut tunngasut misissornissaat ukkatarineqarpoq: Inuit qimmeqarnermut kulturiat tigussaasoq, nunat avannarliit qimmiisa oqaluttuarisaanerat aammalu Kalaallit Nunaata Kujataani qimminut kingullernut attuumassuteqarnerat. Itsarnisarsiornermiit, etnografimiit, genetikkimit aamma biologimit ilisimasat ataatsimoortinneqarnerisigut anguniagaavoq, qimmit taakku maluginiagassat kulturikkullu pingaaruteqassusaat pillugit tamakkiisumik paasisaqarnissaq.

Misissueqqissaarnermi apeqqutit pingaarnerit pingasut sammineqassapput:

• Kalaallit Nunaanni issittumilu sumiiffinni allani inuit qimussernermut kulturiat qanoq nassuiaatissartaqarpa?
• Nunani avannarlerni qimmit qanoq nassuiaatissartaqarpat, aamma imminnut ullumikkullu racenut qanoq attuumassuteqarpat?
• Kalaallit Nunaata Kitaata Kujataani qimuttut nunanilu avannarlerni qimmit akornanni oqaluttuarisaanikkut akulerunneqartarsimanerinik uppernarsaatissaqarpa?

Qimmeq health

QIMMEQ Health pillugu suliniummi uumasut nakorsaannit ataatsimut anguniagaavoq kalaallit qimmiata assigineqanngitsup kulturikkut, genetikkikkut oqaluttuarisaanikkullu peqqinnerulernissaa tassungalu atugassarititaasut pitsanngorsarnissaat. Taamaattumik suliniummi immikkut ittumik anguniarneqarpoq nunatsinni uumasut nakorsaat nakorsaatillu pissarsiarineqarsinnaanerisa annertusarneqarnissaat. Tamatumani massakkoqqissaaq iliuuseqartoqarpoq, tassa najugaqarfinni qimuttoqarfiusuni utaqqiisaarutinik uumasut nakorsaqarfiinik pilersitsisoqarluni.

Uumasunut nakorsaqarfeqarnerup ilutigisaanik qimmit qimuttut peqqissusaat, nappaatit aamma fysiologii pillugit misissuisoqartarpoq. Kalaallit qimmiat Issittumi ukiuni hundredelikkaani uumasuutigineqarsimammat, qimmimit paasisat avatangiisini pisunut allanut, soorlu avatangiisinut toqunartunik zoonosenillu mingutsitsinermut takussutissatut atorneqartarnissaat aamma pissusissamisoorpoq. Uani paasisaqarnerugit.

Qimminik qimuttoqarfinni uumasut nakorsaat

Ullumikkut qimmit qimuttut peqqissusaannut unammillernartut annersaat tassaasinnaavoq qimuttoqarfinni uumasut nakorsaqannginnera. Taamaattumik qimmiutillit qimuttutik ajoqusersimappata napparsimalerpataluunniit uumasut nakorsaannit ikiorneqarsinnaanngillat. Ullumikkut uumasut nakorsaannit ikiorneqarsinnaaneq pillugu uani paasisaqarnerugit.

Aningaasaateqarfinnit soorlu Skibsreder Per Henriksenimit aamma Hustrus Fondimit kiisalu Dyrenes Beskyttelsemit ukiuni kingullerni aningaasaliissutit iluaqutigalugit, QimmeqHealthip uumasut nakorsaannik neqerooruteqartarnini ingerlatiinnarpaa, Kalaallit Nunaanni qimuttoqarfinni assigiinngitsuni uumasut nakorsaqarfiinik utaqqiisaarutinik pilersitsinikkut.

Qimmit qimuttut nalunaarsorsimasut amerlanersaat ilaatigut illoqarfinni ukunaniipput: Ilulissani, Sisimiuni, Uummannami, Upernavimmi aamma Tasiilami. Taamaattumik sumiiffinni taakkunani uumasunut nakorsaqarnissaq ukkatarineqarpoq. Periarfissaatillugu QimmeqHealth-imi uumasunut nakorsat aamma nunaqarfinnut minnerusunukartarput.

Uumasunut nakorsaqarfiit suliaat Facebookimi malinnaavigisinnaavatit: QimmeqHealth qimuttoqarfinni uumasut nakorsaqarfiat.

Arctic Nomads

Arctic Nomads-imik suliniuteqarnermi siunertaavoq qimussertarnerup kulturiata Issittumi inuiaqatigiinnut pingaaruteqassusia pillugu ilisimasaqarnerulernissaq. Suliniummi ilaatigut 2016-ip naalernerani Sisimiuni nunat tamalaat qimussertartut ataatsimeersuarnerat ingerlanneqarpoq, tamatumalu kingorna ulluni marlunni qimusserneq pillugu seminareqartoqarpoq oqalugiarnerillu ingerlanneqarlutik.

Aaqqissuussinermi qimussertartut Ruslandimeersut, USA-meersut, Canadameersut Kalaallit Nunaanneersullu kiisalu politikerit, inuussutissarsiortut, ilisimatuut soqutigisaqaqatigiiffiillu allat katersuutsinneqarput. Seminareqarneq tunngavigalugu peqataasut qimussertarnerup kulturiata qanoq pitsaanerpaamik illersorneqarnissaa ineriartortinneqarnissaalu pillugit siunnersuutinik innersuussutinillu piareersaasimapput. Uani paasisaqarnerugit.

Uani ilisimatuussutsikkut misissukkat pillugit paasisaqarnerugit:

Pillugu Ancient dog migrations into the North American Arctic.

Pillugu The discovery of an ancient Siberian dog and the unique adaptations of the Greenlandic sled dog.

Pillugu The diet of arctic dogs from the 19th and 20th centuries detected through museum collections of fur clothing.

Pillugu Interbreeding of Greenlandic sled dogs and Arctic wolves in Avanersuaq, North Greenland.

Pillugu Encounters between Greenlandic sled dogs, humans, and Arctic wolves in West and North Greenland.

Pillugu The regional genetic history of Greenlandic sled dog from the arrival of the Inuit to the present day.

Pillugu Dog sledding in the archaeological record.

Pillugu Approaching the Past through Practice: Reconstruction of a Historical Greenlandic Dog Sled.

Pillugu Of skin and bones: re-visiting an Inughuit dog sled procured by John Ross in 1818.

Pillugu nanorriutit—polar bear hunting dogs in Avanersuaq.

Pillugu How hunters in North Greenland bred sled dogs with wolves for aggression, fearlessness, and strength

Pillugu Greenland Hunters Bred Sled Dogs With Wolves for Strength

Nunarsuaq tamakkerlugu nutaarsiassat:

Pillugu dog Breeding in the Neolithic Age

Pillugu Wolves at the door: How Arctic predators’ recovery is reshaping life in Greenland