Kulturikkut kingornussat

Qimuttut assartuutaannaanngillat. Kalaallit Nunaanni inuit inuunerannut, eqqaamasaannut kinaassusaannullu ilaapput. Qimmit qimuttut peqatigalugit misilittakkat, oqaluttuat, nipit aamma oqaatsit atorneqartartut kinguaariinnit kinguaariinnut tunniunneqartarput: Qimusserneq atuakkamik atuarnikkut ilinniarneqarneq ajorpoq sungiusarnerli, ulluinnarni inuuneq aamma inuup qimmillu akornanni ataqatigiinneq aqqutigalugit.

Kulturikkut kingornussassat tigussaanngitsut

Kulturikkut kingornussassat tigussaanngitsut tassaapput kulturikkut sulisaatsit, ileqqutoqqat, oqaatsit, isiginnaartitsisarnerit, assassoriaatsit aammalu ileqquliutit, timikkut aalajangersimasumik ilusilersugaanngitsut, kisiannili inuit ataatsimoortumik kinaassusaannut inuiaqatigiinnullu pingaaruteqarluinnartut. Tassaasinnaapput aalaatsit, nipit, assassoriaatsit, pisut, oqaluttualiorneq aamma avatangiisinut ilisimasat. Taamaattumik qimussertarnermut kulturimi timikkut eqqarsartaatsikkullu paasinninneq pisariaqartinneqarput, aammalu timikkut piginnaasanik ineriartortitsineq sungiusarnermi misilittagaqartunit siunnersorneqarnissaq pisariaqartinneqartarput.

Ilisimasaq timimiippoq, nipimi, qimussimi nikorfariaatsimi imaluunniit qimminik oqaluusseriaatsini. Taanna peqatigiinnikkut ingerlateqqinneqartarpoq— aataa-aanaakkut, angajoqqaat, angaa-akkaakkut, aja-atsakkut, sanilit, minnerunngitsumillu qimmit aqqutigalugit. Qimmit qimuttut ataasiakkaat namminneq pissuseqartarput namminnerlu oqaluttuassartaqarlutik.

Ullumikkut qimmit qimuttut Kalaallit Nunaata kulturikkut kingornussassaani pingaarnerpaat ilaattut taaneqartarput. Kisianni kingornussassaq taanna qimussinut qimminullu timikkut atortussanut tunngaannanngilaq — takusinnaanngisatsinni aamma atuuppoq: Nipit, oqaluttuat, qimminik oqaluusseriaatsit, aammalu nammineq qimmiutit tunuini qimussimi nikkorfanermi misigissutsit pigisat.

Oqaluttuat

Qimmit qimuttut pillugit ilisimasat oqaatsitigut tunniunneqartarput, kinguaariinnit kinguaariinnut imaluunniit qanimut ataqatigiinnerup iluani. Inuit ataatsimoorlutik naapinnerini, assersuutigalugu nereqatigiinnermi, piniaqatigiinnermi imaluunniit ulluinnarni pisuni allani. Oqaluttuaq nammineq pinngoriasaarsinnaavoq, meeraanermiit eqqaasaqarnermi, sikumi misigisanik imaluunniit qimmit pillugit pissanganartumik oqaluttuarnermi. Imaassinnaavoq oqaluttualiortoq ilisimaneqarluartoq imaluunniit qimussertartoq misilittagalik, imaluunniit aamma kinaluunniit alla. Oqaluttuarnissamut malittarisassaqanngilaq, ullumikkullu atuuttut avitseqatigiissutigineqartarput.

Ullumikkut qimuttut pillugit atuakkiarpassuaqarpoq, qimussernerniillu oqaluttuat allanneqarsimasut siulliit ilaat tassaavoq Knud Rasmussenimit, Karl Siegstadimit aamma Uno Fleischerimit.

Qimussinik sukkaniunneq

Qimussinik sukkaniunneq qimmiutilinnut kulturikkut ileqquuvoq nutaanerusoq. Sukkaniunneq pisortatiguunngitsumik 1930-kkunni aallartippoq, Aasianni/Appanni niuertup nuannaarniutitut aallartippaa. Qimussertartut tamatumanit isumassarsiorsimapput ullumikkullu najukkani qimussertartunut peqatigiiffiit kattuffiillu ukiumoortumik qimussinik sukkaniunnernik aaqqissuussisalersimallutik. Pisortatigoortumik sukkaniunneq ingerlanneqartinnagu najugaqarfinni ataasiakkaani sukkaniunnerit ingerlanneqartarput, najukkamilu ajugaasut pissartanngorniunnermut ingerlaqqittarlutik. Sukkaniunnerit assigiinngitsunut immikkoortinneqarput: angutinut, arnanut, aappariinnut-alupaanut meeqqanullu. Sukkaniunnerit sivisussuseq, sumiiffik, nunap issusaa aamma silap qanoq innera apeqqutaatillugit ataqatigiissarneqartarlutik.

Inughuit Qimussersuat, Avanerriarmi Hukateerruunneq, ileqqutoqqanik pingaartitsisoq Kitaata Avannaarsuani 2018-imi aallartippoq. Sukkaniunneq 170 km sinnerlugit takissuseqarpoq, apriilimi ingerlanneqartarpoq sukkaniuttartut 19-it missaat Qaanaamiit, Siorapalummiit, Savissivimmiit aamma Qeqertamiit peqataasarlutik.

Sukkaniunneq annertooq tusaamaneqarluartoq Avannaata Qimussersua Kalaallit Nunaata Kitaani sumiiffinni assigiinngitsuni pisarpoq. Avannaata Qimussersua Kalaallit Nunaanni Qimussertartut Kattuffiannit (KNQK), najukkami peqatigiiffiit suleqatigalugit 1989-imi aaqqissuunneqaqqaarpoq. Sukkaniunneq eqqumaffigineqartorujussuuvoq nunalu tamakkerlugu tusagassiuutini TV-milu sammineqartarluni.

Sukkaniunneq Kangiala Qamutsertua Tasiilap eqqaani ingerlanneqartarpoq.

Sukkaniunneq Qamutseer 2016 Ittoqqortoormiit eqqaani ingerlanneqartarpoq.

Sukkaniunneq Avannaata Qimussersui, qimussertartut nunap immikkoortuinit tamaneersut (Avannaata Qimussersua, Kangiata Qimussersua, Inughuit Qimussersua, Upernaviup Qimussersua, Qeqqata Qimussersua Avannaa, Kitaa aamma Tunu) ukiut pingasukkaarlugit ingerlanneqartarpoq. Sukkaniunnissap tullia Qeqertarsuarmi 2027-mi ingerlanneqassaaq.

Sukkanniunnermik aaqqissuussineq annertusarpoq aaqqissuussinerillu tamarmik nammineq piumassutsiminnik sulisunit ingerlanneqartarluni. Assartuineriinnaat millionit koruunit sinnerlugit akeqartarput, tamatumalu saniatigut qimminut nerisassat, peqataasunut nerisassat unnuinerillu ilanngunneqartarput. Peqataasut sukkaniunnerup aallartinnissaanut sapaatip akunnerata missaa sioqqullugu tikittarput, sukkaniunnissarlu sioqqullugu kulturikkut aaqqissuussinerit assigiinngitsut ingerlanneqartarlutik. Ilaatigut oqaluttuaqattaanneq, ilisimasanik avitseqatigiinneq aammalu nereqatigiinneq, qimmit qimussertartullu qitiutillugit.

Qimussimik sukkaniunnerit tusaamaneqarluartuusarput ingerlanneqarnerannilu pisiniarfiit nalinginnaasumik matoqqatinneqartarput, aaqqissuussineq tapersersorniarlugu.Kattuffik peqatigiiffiillu pillugit uani atuarsinnaavutit.