Qimmit
Kalaallit qimmiisa oqaluttuassartaat sivisuvoq, Inuit siullerpaamik Amerika Avannarlermiit nunaseqqaarneriniilli ukioq 2.500 Kr.in.s. miss. aallartippoq. Kalaallit qimmiat qimuttoq nunarsuarmi qimmini raceni massakkut uumasuusuni pisoqaanersaattut, Guinness Rekordbogimi allattorsimaffimmiilernikuuvoq. Qimmit Inuit qimuttuisut inooqatissaattullu malinnittaasimapput. Taamaalillutik aamma Kalaallit Nunaannut eqqaanullu nunasinernik misissuisoqartillugu, qimmit inoqarsimaneranut ersiutaasarput.
Kalaallit qimmiat qimuttoq Kalaallit Nunaanni qimmini nalunnginneqarnerpaavoq, qimmilli Kalaallit Nunaanni uumasuusimasut kisiartarinngilaat. Saarnginit, amernit pequtaniillu assigiinngitsunit DNA-nik nutaanik qangarnitsanillu misissuinerit takutippaat, qimmit qimuttut qimmillu racet allat assigiinngitsut, Inuit siulliit ukiut 4.500-t matuma siorna nunasineriniilli Kalaallit Nunaanniittarsimasut.
Ilulissat, marts.
Qallunaat qimmii
Qimmit europameersut Kalaallit Nunaanni qallunaat qimmiinik taaneqartarput. Qallunaat qimmii Kalaallit Nunaannut assigiinngitsutigut nunasisarsimapput: siulliit ukioq 1.000 Kr.in.s. miss. qallunaatsiaat Islandimeersut peqatigalugit tikissimapput. Qallunaatsiaat qimminik racenik assigiinngitsunik pingasunik nassataqarsimarpasipput. Qallunaatsiaat 1.450 Kr.in.s. miss. tammareersut, qimmit Europameersut allat Kalaallit Nunaat 1721-miit nunasiaataalermat danskit/norskillu peqatigalugit tikittarsimapput. Qimmit taakku pillugit ilisimasaqanngilagut.
Piffissami kingullermi qimmit racet allat assigiinngitsut Kalaallit Nunaannut pisarsimapput, pingaartumik Kujataani 1915-imiit savaateqarnerup annertusiartornera ilutigalugu. Avannaani qimmit qimuttut assigalugit, Kujataani savaateqarfinni qimmit sulinermi atorneqartarput pingaaruteqarluinnarlutillu. Sorsunnersuup aappaata kingorna qimmit uumasuutit assigiinngitsut Kalaallit Nunaannut tikerartalersimapput, taamaallaalli nunatta kujataata kitaani. Qallunaat qimmiisa oqaluttuarisaanerisa ataqatigiissutaat tassaavoq “Nuuk hund”, siornatigut illoqarfinni kujasinnerusuni nammineq angalaannartutut takuneqarnerusartoq. Qimmit racet nutaat arlallit isertinneqarnerulermata inatsisillu sukannernerusut ilutigalugit "Nuuk Hund" qaqutigoornerulersimavoq.
Tamakkiisumik isigalugu qallunaat qimmiisa oqaluttuassartaat suminngaanneernerallu pillugit ilisimasagut annikipput. Taamaattumik tamanna misissorniarlugu ilisimatusarnerit arlallit ingerlanneqarput. Qimmit racet sorliit maaniippat suminngaanneerpallu? Tamanna kulturit assigiinngitsut Kalaallit Nunaannut nunasisarnerinut siaruaattarneranullu qanoq oqaluttuarpa? Kulturinit assigiinngitsunit qimmit imminnut akuleruttarsimappat?
Kalaallit qimmii qimuttut europamiut qimmiinut sanilliullugit
Qimmeq qimuttoq uumasuuvoq kulturikkut kingornussassaq Kalaallillu Nunaanni issittumi inuunermi ileqquusuni qitiusoq. Qimmit immikkuullarissut illersorniarlugit qallunaallu qimmiinik akunaveersaarniarlugit Kalaallit Nunaanni immikkoortunik marlunnik aalajangersimasunik pilersitsisoqarpoq: Kalaallit qimmiinut killeqarfik, Sisimiuniit avannamullu siaruarsimasoq kiisalu Tunu tamakkerlugu. Taavalu kujataata kitaa, Maniitsumiit Narsarmiit tungaanut; tassani qimuttuniit racet allat tamarmik eqqunneqarsinnaatitaapput.
Qimuttunik qimmeqarfimmik taaneqartartoq pillugu inatsit 1907-imeersuuvoq, qimuttoqarfinniillu/nnullu assartuinermut malittarisassanik, kiisalu qimminik kiffartuussinermi atorneqartartunik (racenik allanik) sorlernik qimuttoqarfinni immikkut akuersissummik tunniussisoqartarnersoq erseqqissaalluni. Ullumikkut inatsisit pillugit uani paasisaqarnerugit.
Inatsisip taassuma atuutilersinnginnerani Kalaallit Nunaat tamakkerlugu qimmit qimuttut atorneqarsimapput. Tamanna itsarnisarsiornikkut nassaarineqarsimasuni aamma oqaluttuarisaanermi allakkiani takuneqarsinnaavoq. Kisianni sikoqartarnera apeqqutaatillugu Kalaallit Nunaata Kujataani qimmit qimuttut amerlasimanngillat aammalu 1721-miit nunasiaateqarneq aallartimmat qimmit qimuttut ikiliartorsimapput qimminiillu racenit allanit taarserneqarsimallutik. Qimmit qimuttut allatut atugassiatut pilersinneqarsimapput, ilaatigut uumasuutinut allanut instinktertik atorlugu qisuariartarlutik. Nunasiaataanerup nalaani aningaasarsiornikkut illunilu pissutsinut nutaanut naleqqussimanngillat.
Inuit Nunaanni qimmit qimuttut
Aallaqqaammulli qimmit qimuttut issittumi inuit tamarmik akornanni siammartersimapput. Assigiinngitsunik marlunnik qamuteqarsimavoq: Qamutit pukkitsut oqimaatsunut, soorlu qaannamut umiamullu sanaat, Inuit Kalaallit Nunaanneersut Canadameersullu atortagaat, qamutillu portunerusut oqinnerusunik angallassinermut sanaat Alaskami Siberiamilu atorneqartarsimasut. Qamutit pillugit annerusumik uani paasisaqarnerugit: link.
Sumi tamani qimmit pissusilersuutaat atorneqarsinnaanerilu pingaaruteqarsimapput, soorlu qimussertumut naalalluarnerat qimminullu allanut pissusilersuutaat. Taamaattumik tamanna toqqaaniarnermi pilersitsinermilu qitiusumik inissisimasimavoq, inuimmi ileqqutoqaat malillugu qimmit qimuttut pissusaat tunngavigalugit toqqaasoqartarpoq. Qimmit qimuttut imminnut qanigisariit akornanni kinguaassiortitsineq, nappaatinik kingornuttakkanik, genetikkikkut ajoqutinik aammalu peqqissutsikkut ajoqutinik nalinginnaasunik kinguneqartitsisinnaavoq. Taamaattumik uumasut allat assigalugit pingaaruteqarpoq, qimmit qimuttut qanigisariit akornanni kinguaassiortitsinerup pinaveersaartinnissaa, tamannalu anguneqartarpoq qimmit qimuttut assigiinngitsut ataatsimoortinneqarnerisigut, piginnittuniillu allanit paarlaasseqatigiinnikkut imaluunniit pisiaqarnikkut. Qimmit qimuttut Issittumi tamani ikiliartornerannut pissut taamaattumik allaqqinnaavoq.
Assersuutitut taaneqarsinnaavoq Canadami naggueqatigiit Inuit nunasiaataanerinut atatillugu, Canadami naalakkersuisut 1950-ikkunnili qimminik 20.000-it tikillugit toqoraasimammata. Canadami qimmit qimuttut nagguii Sibiriami Huskymut aamma Alaskami Malamutemut atassuteqarput. Huskyli Malamutelu siammarsimasorujussuupput, Canadamilu qimmit qimuttut siulliit ullumikkut ikittuinnaallutik. Qimminik toqoraaneq kulturikkut unioqqutitsineruvoq, tamannalu ilaatigut Qikiqtani Truth Commissionimit (QTC) isornartorsiorneqarsimalluni, Canadamilu naalakkersuisunit pisortatigoortumik utoqqatsernermik kinguneqarsimalluni. Ileqqutoqqap utertinneqarnissaa siunertaralugu qimminik qimuttunik Kalaallit Nunaanniit Canadamut tikisitsisoqarsinnaanera Naalakkersuisut aamma misissorpaat.
Nunavik Canadami ileqquusumik qimussinik sukkaniuttoqartarpoq, Ivakkak, ukioq 2000-imi pilersinneqartoq ukiullu tamaasa februaari/marsimi ingerlanneqartartoq. Sukkaniuffissaq 442 km-inik takissuseqarpoq sapaatillu akunnerata ataatsip iluani naammassineqartussaalluni. Sukkaniunneq Umiujamiit Puvirnitumut (Quebecip avannaani) aallartittarpoq. Sukkaniunneq taanna kulturikkut aaqqissuussaavoq pingaarutilik akisussaassuseqartumik qimussernermik, inuit ileqqutoqaasa nalliuttorsiutigineqarnissaannik illersornissaannillu kiisalu qimussertarnerup kulturianik ilisimasaqarnermik pingaartitsisoq.
Utoqqatserneq pillugu uani atuarit.
QIA-miillu uani atuarit.
QIA pillugu uani paasisaqarnerugit.
Ivakkak pillugu uani paasisaqarnerugit.