Qamutit pillugit

Qamutit ukiuni hunnorujuni inuit kulturianni qitiusumik inissisimasimapput, 1200-kkunnili angalasinnaanermut, angallassinermi kulturimillu siammarterinermi pingaaruteqarluinnartumik inissisimasimallutik.

Qamutilioriaatsini ileqqutoqqat, atortussat pissarsiarineqarsinnaasut, sumiiffimmi nunap qanoq ittuussusaa aamma silap pissusaata akornanni oqimaaqatigiissitsinerit pisariusut ersersinneqarput. Pissutsit taakku nunap immikkoortuini assigiinngitsuni qamutilioriaatsinut tunngatillugu assigiinngissuteqartitsisimapput. Taamaattumik qamutit atortussaanngillat uninngaannartut, teknologiiuvorli tamatigoortoq, pisariaqartitsineq atuinerlu malillugit ingerlaavartumik naleqqussarneqartartoq, sanaartorneqartartoq iluarsaanneqartartorlu.

“Qimmit qimuttut pillugit itsarniasarsiornermik takussutissat, soorlu qamuteeqqat pinngiat modelillu uppernarsisippaat, inuit ukiut 800-t sinnerlugit tamatumanik ingerlatsisimanerat.”

”Qamutinut atortut qimmillu saanikui nassaarineqarsimasut pisoqaanersaat Siberiami nassaarineqarsimapput, ukiunillu 9.000 missaannik pisoqaassuseqarlutik. Taamaattumik itsarnisarsiuut paasisaasa ersersippaat qamutinik teknologii Siberiamit aallaaveqartoq, issittullu sinneranut kangimut siammarsimasoq.”.

Sivisuumik imaluunniit sivikinnerusumik angalanissamut, assartuinermut imaluunniit piniarnermut atorneqarnissaat apeqqutaatillugu qamutit ilusilersorneqartarput. Kalaallit Nunaata Avannaani qamutit amerlanertigut takisuujusarput amitsut, immap sikua qulaallugu angallassinissamut pitsaalluinnarlutik. Kalaallit Nunaata Kitaani amerlanertigut naannerusarput silinnerusarlutillu amerlanertigullu napariaqartarlutik, nunami innaaqqissumi maniitsumilu naleqqunnerusarlutik. Kalaallit Nunaata kujataani qamutit qaqutigoortuupput sila kiannerusarmat taamaattumillu sikoqarnera aputeqarneralu annikinnerusarluni. Tunumi qamutit nalinginnaasumik mikinerusarput, aputeqarnerusarmat angallaviillu naannerusarlutik.

Sanaartornermi atortussat

Silap pissusaata nunallu qanoq issusaata saniatigut sanaartornermi atortussanik pissarsisinnaaneq qamutit isikkuinut aalajangiisuusarput. Kisianni sumiiffinni amerlanerpaani qissiaq 1700-1800-kkut angullugit qamutinik, qaannanik, umianik atortunillu sanaartornermut atorneqartarsimavoq. Tamatuma kingorna Inuit avammut attaveqarnerulerput taamaalillutillu atortussanik nutaanik pissarsisinnaalerlutik, tamannalu qamutinut atortussat suut atorneqarsinnaanerinut sunniuteqaqataavoq. Ullumikkut qamutit nalinginnaasumik qisunnik aalajangersimasunik sananeqartarput. Qamutit allunaasanik katiterneqartarput, perlaallu eqqaassanngikkaanni kikiaat atorneqarneq ajorlutik.

1880-1920-ikkunni inuiaqatigiit aningaasarsiornikkut siuariarsimapput niuertarfiillu ineriartortinneqarnerisigut qamutit amerlassusaat aammalu sanaartornermi atortussat nutaat atorneqarnerat annertuseriarsimavoq.

Ullumikkut qimussertarnermut kulturi nutaanik unammilligassaqarpoq. Teknologiit allanngoriartorneranni qamuteralaallu siaruarsimaneranni qamutiliorneq qimussimillu atuineq kinguaariit akornanni ilisimasaqarfiusimasoq ulorianartorsiortinneqarpoq.

Qamutit 1818-meersut

Qamutini Kalaallit Nunaanneersuni aserorsimanngitsuni pisoqaanersaat Londonimi British Museumimi ullumikkut toqqortaatigineqarpoq. Qamutit 1818-imi sananeqarput, Tuluit Nunaannilu misissuinermi aqutsisumit John Rossimit, Northwest Passage aqqusaarlugu imaatigut aqqummik nassaarniarluni angalasimasumit Tuluit Nunaannukaanneqarsimallutik.

Kalaallit Nunaata avannaa aqqusaarlugu angalanermini Rossip qamutit 1818-imi aggustip 13-ianni Inughuaq, Maigackimit pisiarisimavai. Qamutit Inuit sanariaasitoqaannut immikkuullarissumut assersuutaapput, 89-inik immikkoortoqarput, uumasunit, soorlu arfernit, aarrinit, tuttunit aamma puisinit sananeqarsimallutik.

Itsarnisarsiooq ph.d.-millu ilinniartoq Emma Vitale, suliniummut Qimmit-mut attuumassuteqartoq qamutit misissorniarlugit British Museumiliarsimavoq. Misissuinermini qitiutippai Inuit qimussernerup tungaatigut teknologii aammalu qamutinik sanaartornermi ilisimasat, iliuuserisartakkat atortussallu ataqatigiinnerat.

Vitalep suliamini misileraalluni periaatsit aammalu etno-arkeologiskimik misissuinerit atortarpai, misissuinerlu qanga sanaartornermik teknikkinik, ingerlatsinernik kulturimillu ilisimasanik nutaamik paasinninnissamut iluaqutaassalluni. Vitalep allaaserisai uani atuarsinnaavatit.