Qamutit pillugit
Qamutip sananeqarnerani ileqqutoqqani, atortussani pissarsiarineqarsinnaasuni, sumiiffimmi nunap qanoq ittuussusaani aamma silap pissusaani oqimaaqatigiissitsinerit pisariusut ersersinneqarput. Pissutsit taakku nunap immikkoortuini assigiinngitsuni qamutilioriaatsinut tunngatillugu assigiinngisitaartitsipput.
Itsarnisarsiorneq pillugu
Itsarnisarsiortut paasisaasa takutippaat Thule-kulturi, Dorset-kulturi aamma Saqqaq-kulturi tamarmik Kalaallit Nunaannut nunasinerminni qimminik nassataqarsimasut.
Kalaallit Qimmiat Qimuttoq
Kalaallit Nunaanni immikkuullarissumik uumasoqarpoq taaneqartartoq qimmeq imaluunniit qimuttoq, assigineqanngitsumik oqaluttuassartaqartoq aallaaveqartorlu.
Qimmeq qimuttoq silap pissusaanut nillertumut naleqqussarsimasumik qaqutigoortumik issusuumillu meqqoqarpoq. Qimmi angutiviaq inersimasoq 60 cm-inik takissuseqarsinnaavoq, 30–40 kilogrammit missaanni oqimaassuseqarsinnaallunilu 9–11-nillu ukioqalersinnaalluni. Kalaallit qimmiat qimuttoq Sibiriami Huskymut aamma Alaskami Malamutemut qanippoq. Ataatsimut isigalugu qimmit racet taakku ’spidshundinik’ taaneqartarput, qingaat niaquilu nuugimmata.
Qimmit qimuttut assigiinngitsunik siunertalimmik paarineqartarput perorsarneqartarlutillu, taamaalillutillu nujuillisarlutik. Qimminik perorsaaneq qimussernerlu inuiaqatigiit ileqqutoqaraat pisoqaasoq, uumaannarnissamut tunngatillugu ilisimasanik oqaatsit atorlugit ingerlatitseqqiinikkut suli ilisimaneqartoq.
Qimmit qimuttut amerlanertigut aalajangersimasumik piginnittoqartarput. Qimmit ukioq kaajallallugu silamiittarput. 1950-ikkut sioqqullugit qimmit ukiui apeqqutaatinnagit namminneq angalaannartuusarput. 1956-imi aggustimi Landsrådip ataatsimiinnerani qimmit qimuttut tamarmik pillugit inatsit nutaaq atuutilersinneqarpoq, tassani qimmit qimuttut pitunneqarnissaat piumasaqaataalerluni.
Eli Olsenip assilisaa. Ittoqqortoormiit, marts.
Ullumikkut qimmit qimuttut 5-6 qaammatinik ukioqaleraangamik qungasequteqarlutik nunamut pitunneqartarput. Qimuttut amerlanertigut apriilimi, maajimi, juunimi, septembarimi oktobarimilu piaqqisarput, piffissami tassani piaqqanut sila pitsaanerusarmat. Aasaanerani qimmit qimuttut inuttaasut ilaasa qaammatini arlalinni qeqertaliaattarpaat tassanilu namminneq angalaannarsinnaatitaasarlutik. Akuttunngitsunik nerisinneqartarput qimusserfissannguleraangallu aaneqartarlutik.
Qimussernermi aamma aput immallu sikua soorunami apeqqutaasarput, ingammik qimmit isigaat qamutillu eqqarsaatigalugit. Kalaallit Nunaanni oktobarimi novembarimilu apisarpoq, tamatumanilu ukiumut qimussertarneq eqqissisimasumik aallartittarluni. Qimmit qimuttussat qimmimut aalajangersimasumut sanaanik anulersorneqartarput, qamutip saavanut allunaasamut aalajangerneqartunik. Taamaalillutik qimuttut ungasissumut, amerlanertigullu kilometerit hunnorujulikkaat angullugit qimussinnaasarput.
Ittoqqortoormiit, marts.
Qimmit qimuttut sungiusarneqartarput, siullermik angalanerit naatsut kingusinnerusukkullu ungasissumut oqimaannerusunillu assartuinikkut. Qimussertarneq nalinginnaasumik sikup immallu sikuata aakkiartornerani naggaserneqartarpoq, tamannalu Kalaallit Nunaata Kitaani maajimi pisarpoq.
Qimmiutilik Jonas Kristensen naapertorlugu, qimmit ataqqinnittumik pineqarnissaat paaseqatigiinnissarlu pingaaruteqarput. Taamaalilluni qimussertup qimmimi inunnguutsimikkut instinktivimik ilisimasai atuarsinnaavai. Assersuutigalugu silap pissusaa pillugu ilisimasaqarsinnaapput, taamaattumillu qimmit immap sikuanut isumannanngitsumut pinngitsaalineqassanngillat, qimmillu namminneq isumannaatsumik aqqummik nassaarsinnaanerat angusassaminnullu apuussinnaanerat tatigineqassalluni.
Ullumikkut kalaallit qimmii qimuttut 10.000-it inoqarfinni 50-ini siaruarsimapput, avannaaniit kujammut Sisimiunut kangianilu, inuussutissarsiornermut sunngiffimmilu atorneqartut. Kalaallit qimmii qimuttut genetikkikkut pingasunngorlugit immikkoortinneqarsinnaapput: kitaamiut, tunup avannaamiut aamma tunup kujataamiut.