Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu
Grønlands Nationalmuseum & Arkiv
BurgerBurger
Arrow-simple-leftArrow-simple-leftArrow-simple-rightArrow-simple-right

NKA’p illuutai

NKA’p illuutai

Nunatta Katersugaasivia Nuutoqqami, Hans Egedep aqqutaani, quersuakuni inissisimavoq. Illut tamarmik B-nr-mulersorneqarsimapput (illut normui). Illut tamangajammik nutaanngitsuupput, taamaattumillu ataatsimut isigalugit piujuaannartinneqartariaqarlutik, ilailu eqqissisimasussaatitanngortinneqarsimallutik. Immamut isikkivissuaq illullu kusanassusasa ataatsimoorlutik Nunatta Katersugaasivia kusanarnerulersippaat.

B-36

B-36

Hans Egedep aqqutaa 17-imi B-36 inissisimavoq – katersugaasiviup nammineerluni sannavia. Illoq eqqissisimasussanngortitaanikuuvoq 1851-imilu sananeqarsimalluni. Siornatigut napparsivittut atortuusivittullu atorneqartarsimavoq. Taassumalu kingorna iffiorfiusimalluni soorluttaaq aamma qalipaasut sannavigisimagaat. 1758-ikkut missaanni inissisimaffimmi tassani oqaluffik siulleq sananeqarsimavoq, kingusinnerusukkullu tassa 1772-imi inissisimaffimmi aamma tassani allamik oqaluffiliortoqaqqissimalluni. Taamaattumik qularnanngilaq B-36-imik sanasoqarnerani oqaluffitoqqaninngaanniit ujaqqat atorneqaqqissimanissaat. 

B-43

B-43

B-43 Hans Egedep aqqutaa 21-mi inissisimavoq. Illoq eqqissisimasussaatitaavoq ullumikkullu katersugaasiviup tikeraavinut atorneqartarluni. Illoq 1841-rumi sananeqarsimavoq siornatigullu taquaarniarfiusimalluni ”Godthåb Butik”-imik ateqarluni – taannalu illoqarfimmi 1947 tikillugu kisiartaalluni pisiniarfeeraasimavoq. Taassuma kingorna atortussaarniarfittut suliarineqarsimavoq kingusinnerusukkullu illup angisoortaa naqiterivittut atorneqarsimalluni.

 

B-66

B-66

B-66 Hans Egedep aqqutaa 12-imi inissisimavoq angilaartukasiullunilu. Illoq piujuaannartussaatitaavoq ullumikkullu Katersugaasivimmi saqqummersitat Inuit Nutaat – Thulekulturi takuniarneqarsinnaasarput, tassaniipporlu aamma katersugaasiviuk toqqorsivia atuagaateqarfialu. Illoq ”Betonpakhuset”-mittaaq taaneqartarpoq, 1935-1936-imilu sananeqarsimalluni, taannalu Kalaallit Nunaanni betonimik illuliani siullerpaasimalluni. 1949-imi illoq aqqusernut tungaanut allilerneqarsimavoq, taamaattumillu maannakkut Nuutoqqami tattoqippaluttutut misigititsilluni. Illoq sananeqarsimavoq ikkummatissanut ilisivissatut, 1981-1982-ikkulli nalaanni Katersugaasivimmut attuumassuteqalersimalluni. Tassunga atatillugu illoq natilersorneqarnikuuvoq, naterlu suli maannamut atuuppoq.

B-70

B-70

Illuarannguaq B-70 Hans Egedep aqqutaa 25-imi inissisimavoq. Illoq piujuaannartitassatut inissisimavoq ullumikkullu katersugaasiviup pequusiviatut atorneqarluni. Illoq 1846-imi sananeqarsimavoq immiorfittut saffiorfittullu atorneqaqqaarsimavoq, tamannalu illup pujoortiata aappaatigut maannakkumut marluusuni takuneqarsinnaalluni. Kingusinnerusukkullu illoq aamma iffiorfikkut atorneqarsimalluni.

B-74

B-74

B-74 Hans Egedep aqqutaa 27-imi inissisimavoq nunaannarmioorpalaarlunilu. Illoq eqqissisimasussaatitaavoq ullumikkullu katersugaasiviup napparsivik pillugu katersugaanut takutitsiffiulluni. Illoq 1907-1908-kkut nalaani sananeqarsimavoq, 1922-imilu allilerneqarsimalluni. Illu atorneqaqqaalermat petroliummimut inissiiffittut atorneqarsimavoq, kisiannili napparsiviup 1949-imi ikuallannerata kingorna illoq ujaqqamik sanaaq napparsivissatut aaqqissuunneqarsimavoq, 1969-illu tungaanut napparsivittut atorneqarsimalluni.

B-81

B-81

B-81 imaluunniit ”quersuaq qernertoq” Hans Egedep aqquserna 19-imi inissisimavoq. Illoq piujuaannartitassatut inissisimavoq ullumikkullu katersugaasiviup toqqorsiviattut atorneqarluni. Illoq 1927-imi sananeqarsimavoq qisunnut quersuassatut atugassiaralugu. Quersuup qaliani ”C11”-imik allassimasoqarpoq, taannalu aappassaanik sorsunnersuaqarneranut atatillugu allanneqarsimavoq, tassami Kalaallit Nunaat qulaallugu ilerisatta timmisartorlutik ingerlaaraangamik allaqqasoq Nuummut ilisarnaatitut atortarsimammassuk. 

 

B-1859

B-1859

B-1859 illuuvoq anngajaalaakasik Hans Egedep aqquserna 8-mi inissisimasoq. Illoq piujuaannartitassaavoq ullumikkullu katersugaasiviup ”Inuit angallataat”-nik takutitsiffittut atorlugu. Ujaqqanik illuliaq, soorlu aamma illu taamak taaneqartartoq, 1928-imi sananeqarsimavoq, siornatigullu aalisakkanut panersikkanut tarajortikkanullu ilitsivittut atorneqartarsimagaluarluni. Illu ujaqqanik qammakkatut taaneqartarneranut peqqutaavoq, illoq ujaqqat qarmasissiat atorlugit sananeqarsimagami. 1977-1978-ikkut nalaanni illu katersugaasivissatut atorneqarnissaannut aaqqissuunneqarsimavoq, ullorlu 1991-imiit 2007-ip tungaanut allagaateqarfittut atorneqarsimalluni.

 

B-1860

B-1860

B-1860, ullumikkut ”quersuaq aappaluttoq”-tut taaneqartartoq Hans Egedep aqqutaa 10-mi inissisimavoq. Illoq piujuaannartitassaavoq ullumikkullu katersugaasiviup ”Palæo –inuit” aammalu Issittumi nunaatillit – Qallunaatsiaat” pillugit takussutissiai illumi tassani takuneqarsinnaallutik, illullu ilaa katersugaasiviup pequusiviatut aamma atorneqarpoq. Illoq 1924-imi sananeqarpoq siullertullu aalisakkanut ilitsivittut atorneqarsimalluni. 1980-imiit 1981-imut illoq isikkorisimasaattut aaqqissuunneqaqqissimavoq taassumalu kingorna katersugaasiviup ilaattut atorneqalersimalluni. 

CloseClose

Ujarfigiuk Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu

By using this website, you agree to the use of cookies to give you the best user experience.Ok