NKA’p illuutai
Nunatta Katersugaasivia Nuutoqqami, Hans Egedep aqqutaani, quersuakuni inissisimavoq. Illut tamarmik B-nr-mulersorneqarsimapput (illut normui). Illut tamangajammik nutaanngitsuupput, taamaattumillu ataatsimut isigalugit piujuaannartinneqartariaqarlutik, ilailu eqqissisimasussaatitanngortinneqarsimallutik. Immamut isikkivissuaq illullu kusanassusasa ataatsimoorlutik Nunatta Katersugaasivia kusanarnerulersippaat.
B-36
Hans Egedep aqqutaa 17-imi B-36 inissisimavoq – katersugaasiviup nammineerluni sannavia. Illoq eqqissisimasussanngortitaanikuuvoq 1851-imilu sananeqarsimalluni. Siornatigut napparsivittut atortuusivittullu atorneqartarsimavoq. Taassumalu kingorna iffiorfiusimalluni soorluttaaq aamma qalipaasut sannavigisimagaat. 1758-ikkut missaanni inissisimaffimmi tassani oqaluffik siulleq sananeqarsimavoq, kingusinnerusukkullu tassa 1772-imi inissisimaffimmi aamma tassani allamik oqaluffiliortoqaqqissimalluni. Taamaattumik qularnanngilaq B-36-imik sanasoqarnerani oqaluffitoqqaninngaanniit ujaqqat atorneqaqqissimanissaat.
B-43
B-43 Hans Egedep aqqutaa 21-mi inissisimavoq. Illoq eqqissisimasussaatitaavoq ullumikkullu katersugaasiviup tikeraavinut atorneqartarluni. Illoq 1841-rumi sananeqarsimavoq siornatigullu taquaarniarfiusimalluni ”Godthåb Butik”-imik ateqarluni – taannalu illoqarfimmi 1947 tikillugu kisiartaalluni pisiniarfeeraasimavoq. Taassuma kingorna atortussaarniarfittut suliarineqarsimavoq kingusinnerusukkullu illup angisoortaa naqiterivittut atorneqarsimalluni.
B-66
B-66 Hans Egedep aqqutaa 12-imi inissisimavoq angilaartukasiullunilu. Illoq piujuaannartussaatitaavoq ullumikkullu Katersugaasivimmi saqqummersitat Inuit Nutaat – Thulekulturi takuniarneqarsinnaasarput, tassaniipporlu aamma katersugaasiviuk toqqorsivia atuagaateqarfialu. Illoq ”Betonpakhuset”-mittaaq taaneqartarpoq, 1935-1936-imilu sananeqarsimalluni, taannalu Kalaallit Nunaanni betonimik illuliani siullerpaasimalluni. 1949-imi illoq aqqusernut tungaanut allilerneqarsimavoq, taamaattumillu maannakkut Nuutoqqami tattoqippaluttutut misigititsilluni. Illoq sananeqarsimavoq ikkummatissanut ilisivissatut, 1981-1982-ikkulli nalaanni Katersugaasivimmut attuumassuteqalersimalluni. Tassunga atatillugu illoq natilersorneqarnikuuvoq, naterlu suli maannamut atuuppoq.
B-70
Illuarannguaq B-70 Hans Egedep aqqutaa 25-imi inissisimavoq. Illoq piujuaannartitassatut inissisimavoq ullumikkullu katersugaasiviup pequusiviatut atorneqarluni. Illoq 1846-imi sananeqarsimavoq immiorfittut saffiorfittullu atorneqaqqaarsimavoq, tamannalu illup pujoortiata aappaatigut maannakkumut marluusuni takuneqarsinnaalluni. Kingusinnerusukkullu illoq aamma iffiorfikkut atorneqarsimalluni.
B-74
B-74 Hans Egedep aqqutaa 27-imi inissisimavoq nunaannarmioorpalaarlunilu. Illoq eqqissisimasussaatitaavoq ullumikkullu katersugaasiviup napparsivik pillugu katersugaanut takutitsiffiulluni. Illoq 1907-1908-kkut nalaani sananeqarsimavoq, 1922-imilu allilerneqarsimalluni. Illu atorneqaqqaalermat petroliummimut inissiiffittut atorneqarsimavoq, kisiannili napparsiviup 1949-imi ikuallannerata kingorna illoq ujaqqamik sanaaq napparsivissatut aaqqissuunneqarsimavoq, 1969-illu tungaanut napparsivittut atorneqarsimalluni.
B-81
B-81 imaluunniit ”quersuaq qernertoq” Hans Egedep aqquserna 19-imi inissisimavoq. Illoq piujuaannartitassatut inissisimavoq ullumikkullu katersugaasiviup toqqorsiviattut atorneqarluni. Illoq 1927-imi sananeqarsimavoq qisunnut quersuassatut atugassiaralugu. Quersuup qaliani ”C11”-imik allassimasoqarpoq, taannalu aappassaanik sorsunnersuaqarneranut atatillugu allanneqarsimavoq, tassami Kalaallit Nunaat qulaallugu ilerisatta timmisartorlutik ingerlaaraangamik allaqqasoq Nuummut ilisarnaatitut atortarsimammassuk.
B-1859
B-1859 illuuvoq anngajaalaakasik Hans Egedep aqquserna 8-mi inissisimasoq. Illoq piujuaannartitassaavoq ullumikkullu katersugaasiviup ”Inuit angallataat”-nik takutitsiffittut atorlugu. Ujaqqanik illuliaq, soorlu aamma illu taamak taaneqartartoq, 1928-imi sananeqarsimavoq, siornatigullu aalisakkanut panersikkanut tarajortikkanullu ilitsivittut atorneqartarsimagaluarluni. Illu ujaqqanik qammakkatut taaneqartarneranut peqqutaavoq, illoq ujaqqat qarmasissiat atorlugit sananeqarsimagami. 1977-1978-ikkut nalaanni illu katersugaasivissatut atorneqarnissaannut aaqqissuunneqarsimavoq, ullorlu 1991-imiit 2007-ip tungaanut allagaateqarfittut atorneqarsimalluni.
B-1860
B-1860, ullumikkut ”quersuaq aappaluttoq”-tut taaneqartartoq Hans Egedep aqqutaa 10-mi inissisimavoq. Illoq piujuaannartitassaavoq ullumikkullu katersugaasiviup ”Palæo –inuit” aammalu Issittumi nunaatillit – Qallunaatsiaat” pillugit takussutissiai illumi tassani takuneqarsinnaallutik, illullu ilaa katersugaasiviup pequusiviatut aamma atorneqarpoq. Illoq 1924-imi sananeqarpoq siullertullu aalisakkanut ilitsivittut atorneqarsimalluni. 1980-imiit 1981-imut illoq isikkorisimasaattut aaqqissuunneqaqqissimavoq taassumalu kingorna katersugaasiviup ilaattut atorneqalersimalluni.