Kommuneråd-it

Ukioq 1911-mi aaqqissuusseqinnermi kommunerådit Paarsisut taarserpaat aammattaaq landsrådit marluk pilersinneqarlutik, ataaseq avannaani atuuttoq (Upernavimmiit Aasiannut) aappaalu kujataani atuuttoq (Sisimiuniit – Nanortalimmut). Kommunerådit Paarsisut pisussaaffiinut sanilliullugit sumiiffinni qaninnerusuni pisussaafeqarput, Paarsisulli sumiiffinni siammasissuni amerlasuunillu niuertoruseqarfeqarfeqarlutillu asimioqarfilinni nammineernerullutik oqartussaaffeqarsimapput. Kommunerådit inoqarfinni 60-it sinnerlugit inulinni pilersinneqarput. Taamaammat pilersinneqarnerini kommunerådit Kalaallit Nunaata kitaani 62-iupput, ilaasortallu tamarmik kalaaliupput, sumiiffinnilu ataasiakkaani taasisitsinerni qinerneqartarlutik.  1925-mi Sysselrådit nutaamik ikkunneqartut kommunerådit suliassarpassuisa ilaat oqartussaaffigilerpaat, soorlu utoqqarnik isumaginninnernut tunngasut eqqartuussivinnilu suliassat. Kommunerådit allattaavii kalaallisut allanneqartarput. Paarsisut allattaaviisulli inoqarfinni anginerni minnerusunilu ulluinnarni inuunermik ilisimatitsisuupput aammali sumiiffinni ataasiakkaani apeqqutini assigiinngitsuni isummanik saqqummiillutik. Kommuneråderpassuit allattaavii tamakkerlutik piginneqanngillat. Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu ullumikkut pigisai taamani avanaani kujataanilu kommuneqarfinneerssuupput.  Uggornaqisumik KGH-p umiarsuaataata Hans Hedtoft-ip 1559-imi ajunaarnerani  annaaneqarput. Allagaatitoqqat, soorlu kommunerådit allattaavii inuit ataasiakkaat pillugit paasissutissanik imaqartut aatsaat ukiut 80-it toqqortaatigereerneqarnermikkut tamanit takuneqarsinnaanngorlugit saqqummiunneqarsinnaapput. Taamaammat allagaatit taama ittut suli uunga  ikkunneqanngillat.