Palasit ajoqillu
Ajoqersuisut – Palasit
Ajoqersuisut palasiupput ilinniarsimasut, sulinerminnilu ullorsiuteqartarsimapput, ullorsiutiminnilu ulluinnarni suliatik nalunaarsortarsimavaat, saniatigullu niuertoqarfinni najugaqarfimminni pisimasut ilannguttarsimallugit, niuertoqarfiillu pigisaanni pisimasut ilanngunneqartarsimapput. Taakkunani ajoqersuisup suliaminik ingerlatsinera, pisimasullu annikinnerit pingaarnerillu aamma ilanngunneqartarsimapput. Ajoqersuisut ullorsiutaanni ilaagiinni pisimasut atuarneqarsinnaapput aammattaaq niuertoqarfimmi atorfilinnik (Kongelige Grønlandske Handel) suleqateqarneri takuneqarsinnaallutik. Ullorsiutit tamangajammik qallunaatut allagaapput. Aatsaat 1800-kkut naalernerini ajoqit kalaallit ataasiakkaat Danmarkimi palasimut ilinniariartortinneqartalerput. Aatsaallu 1900-p kingorna atorfeqarnermi taaguut ”Ajoqersuisoq” atorfeqarnermi taaguummit ”Palasi”-mit taarserneqarpoq, tassa ullumikkut suli atuuttumit.
Ajoqit
Ajoqit niuertoruseqarfinni inoqarfinnilu palaseqanngitsuni palasitut sulipput, aammali niuertoqarfinni palasit ikiortaattut atorfeqartarlutik. Ukiut 1800-t suli atuutilinngitsut ajoqit kalaaliinnaat atorfinitsinneqartarput. 1848-miillu ajoqit amerlanersaat Nuummi Ilulissanilu ajoqiitissat seminariaanni ilinniartinneqartalerlutik. Ajoqit suliaraat atuarnermik aallanermillu ilinniartitsinerit, bibelimik atuaasitsinerit bibelimit oqaluttuanik ilinniartitsinerit. 1900-p qeqqata tungaanut kalaallit nunaanni atuarfiit ajoqersuisoqarfimmiit ingerlanneqarput ajoqit ilinniartitsisoralugit. Ajoqit ullorsiuteqartussaapput. inuttut ullorsiutaanngitsunik, sulinerminnili ullorsiuteqartussaatitaapput, suliartik pillugu kiisalu najukkaminni pisimasunik imikkut taasariaqartunik ilanngussisartussaapput. Taamaammat ullorsiutini silap pissusaa, piniarnerlu pillugit imaqarajupput, ilaqarajupputtaaq ilinniartitsinermut kiisalu ilagiittut inuunermut tunngassuteqartunik. Ullorsiutit kalaallisut allataapput. Ullorsiutit Nunatta Allagaateqarfiani pigineqartut inoqarfinnit amerlasuuneersuupput 1880-imiillu 1930-p tungaanut allanneqarsimallutik.