1700-kkuni 1800-kkunnilu inunnik nalunaarsuutit – Kongelige Grønlandske Handel

KGH-mi niuertut ukiut tamaasa niuertoqarfinni pigisaannilu kalaallit tamarmik nalunaarsorneqartarnissaannik pisussaatitaasimapput. Nalunaarsuutit ”mandtalslist”-inik imaluunniit ”designation”-inik taaneqartarput. Nalunaarusiat assigiinngitsunik imaqartarput, pffissallu ingerlanerini allanngorarlutik, soorlu kikkut ilaqutariittut najugaqatigiinnersut, - ilaannikkullu inoqutigiinni kikkut ilaanersut takuneqarsinnaasarpoq. Europamiut nalunaarsuinerni ilanngunneqarneq ajormata, - nalunaarsuutini takussaanngillat.  Kalaallit arnat qallunaanut katissimappata, uviusut kikkunnneri nalunaarsuutinut ilanngunneqartarput. Ilaqutaariissutsimik siuaallu pillugit ilisimatusarneq ingerlakkaanni nalunaarsuutit oqaluffiit allatugaataasa - atuagarsuit saniatigut paasissutissanik nassaarfineqarsinnaasarput. Oqaluffiit nalunaarsugaat – atuagarsuit digitaliserikkat uani takuneqarsinnaapput: 

KGH-p piniartoqarfinni assigiinngitsuni qassinik piniartoqarnersoq ilaqutariillu qanoq amerlatiginerinut paasiniaavittut  inunnik nalunaarsuutit atorfissaqartissimavai. Piniarnermiit nioqqutissanik pissarsissutaasartut KGH-p pisisarnerinut tunisaqartanerinullu aalajangiisumik pingaaruteqarsimapput. Taamaammallu nunap inuisa pissusaat pillugit paasisimasaqarluarnissaq pingaaruteqarluinnarsimavoq.

Inunnik nalunaarsuutit uani takuneqarsinnaasut Avannaata Naalagaqarfianit pissarsiaapput,- tassa Sisimiut avannaaniit. Nalunaarsuutit Kalaallit Nunaata kujataaneersut ilarpassui KGH-p umiarsuaataata Hans Hedtoftip 1959-mi ajunaarnerani annaaneqarput.