Atuagarsuaq sorleq?
Siullermeerlutit siuaasanik paasiniaassaguit "Siunnersuutitsialaat arfinillit" aammalu 'Siuaasanik paasiniaanissamut ilitsersuuteeraq' atuaqqaarnissai innersuuteqqaarneqarput. Taakkuami atuagarsuarni qanoq misissuissanersutit ikiorsinnaammatit.
Læsesali atoruk
Siuaasanik paasiniaaneq læsesalimi pisarpoq. Uani læsesalip atornissaanut paasissutissanik atuarsinnaavutit.
Siuaasanik paasiniaanissamut siunnersuutitsialaat arfinillit
- Eqqaamallugu kingusinaannginninni utoqqartatit apersussallugit
- Aallartinnissannut pitsaanerpaavoq paasissutissanik eqqortunik paarisaqarnissaq, paasissutissallu taakku inuunermut, toqunermut katinnermullu ulluussapput eqqortut paasiniaanussannut aallarniutigisassatit.
- Nalunaarsoqqissaartassavat paasissutissat nassaarisatit suminngaanneernersut
- Najoqqutarisat issuaqqissaarlugu allattaruk
- Ukiut nalunaarsorneqarsimasut tamarmik misissorluaqqissaartakkit
- Ullut ujartulertillugit ulloq kukkunngitsoq paasissutissaatigunerlugu isumannaartaruk, assersuutigalugu apersortiffiup ullua.
Immikkut ittumik maluginiagassat
Ilaanneeriarluni atuagarsuarnik inuk aaliangersimasoq nassaariuminaassinnaasarpoq. Ilaannilu peqqutaasinnaasarpoq atuagarsuup pigineqannginnera. Atuagaatit nutaannginnerpaat Kujataata naalagaateqarfiata allagaateqarfianinngaanniit (Nanortalimmiit Sisimiunut) Hans Hedtoftip 1959-imi umiunerani annaaneqarsimapput, aammalu Avannaani atuagaatit ilai piffissap ingerlanerani sumiiffeerunneqarsimallutik.
Inunnik aaliangersimasunik nassaarinninnaveerneq aamma peqquteqarsinnaavoq palaseqarfinni arlaatigut allanngortoqarsinameranik. Palaseqarfiit ilai pilersinneqartarput ilailu matuneqartarlutik, nunaqarfinnilu aamma palaseqarfinniit palaseqarfinnut nuttartoqartarluni. Qulaani taakkartorneqarsimasut peqqutaanngippata aamma peqqutaasinnaasut ilagivaat atuagarsuarni allani allaqqareersimaneq nuussimaneq imaluunniit alla peqqutigalugu, assersuutigalugu meeqqat sisamat Ilulissaneersut Aasianni kuisissimapput, taakkualu Aasianni palaseqarfiup atuagarsuaataani nalunaarsorneqarsimapput.
Ajornartorsiutaasinnaasut sumi nassaarineqarsinnaaneri pillugit nalunaarsuusiornikuuvugut:
Nanortalik
1900 tungaanut Qatanngutigiinnianik ilageeqarnikuuvoq. Atuagarsuaq qallunaat ilagiiannit suliarineqarsimasoq Qaqortumeersoq (Julianehåb) takuneqarsinnaavoq.
1900-1906 Qaqortumiit atuagarsuaq takujuk.
Alluitsoq/lichtenau
1900 tikillugu Qatanngutigiinnianik ilageeqarnikuuvoq. Atuagarsuaq qallunaat ilagiiannit suliarineqarsimasoq Qaqortumeersoq (Julianehåb) takuneqarsinnaavoq.
Qaqortoq/Julianehåb
Atuagarsuaq aatsaat 1827-iminngaanneerpoq. Atuagarsuarnik amigaateqartoqarpoq taakkunanilu nassaarineqarsinnaanngillat nukappiaqqat inunngortut 1859-62, niviarsiaqqat inunngortut 1856-62, nukappiaqqat apersortittut 1845-62, niviarsiaqqat apersortittut 1844-62, katittut 1860-62, angutit toqusut 1857-59 arnallu toqusut 1858-62.
Narsaq
1952 tikillugu atuagarsuaq Qaqortumeersoq takujuk.
Akunnaaq/Lichtenfels
1900 tikillugu Qatanngutigiinnianik ilageeqarpoq. Taassumalu kingorna paasissutissat atuagarsuu Qeqertarsuatsiaq/Fiskenæsset-imeersoq misissoruk.
Qeqertarsuatsiaat/Fiskenæsset
1886-1929 Nuummiit (Godthåb) atuagarsuaq misissoruk
Noorliit/NyHerrnhut
1900 tikillugu Qatanngutigiinnianik ilageeqarpoq. Taassumalu kingorna Nuummiit (Godthåb) atuagarsuit misissukkit.
Maniitsoq/Sukkertoppen
Atammik pillugu atuarsuit Nuummit (Godthåb) misissukkit 1901 tungaanut.
Kangaatsiaq
Nammineq aatsaat palaseqarfittaarpoq 1977-imi. Taassuma siuliani Aasiaap (Egedesminde) ataaniippoq.
Qasigiannguit/Christianshåb
Ikamiut Akulliillu pillugit Aasianniit (Egedesminde) 1849-miit 1866-p tungaanut atuagarsuaataanniipput. 1849 sioqqullugu Aasiaat (Egedesminde) atuagarsuaataanni Ikamiut pillugu nalunaarsugaqarpoq.
1856-80 atuagarsuit Ilulissaneersut (Jakobshavn) misissukkit.
Ilimanaq/Claushavn
1858 tikillugu nammineq atuagarsuaateqarpoq.
1858-80 Ilulissaniit (Jakobshavn) atuagarsuit misissukkit.
1880 til 1971 Qasigiannguaniit (Christianshåb) atuagarsuit misissukkit.
1971-miit Ilulissaniit (Jakobshavn) atuagarsuit misissukkit.
Ilulissat/Jakobshavn
Atuagarsuit 1850-imiit 90-mut Qasigiannguanut (Christianshåb) tunngasunik nalunaarsukkanik allaqqasoqarpoq.
Ilimanaq/Claushavn og Appat/Ritenbenk.
1858 tikillugu nammineq atuagarsuaateqarpoq.
1858-80 Ilulissaniit (Jakobshavn) atuagarsuit misissukkit.
1880 til 1971 Qasigiannguaniit (Christianshåb) atuagarsuit misissukkit.
1971-miit Ilulissaniit (Jakobshavn) atuagarsuit misissukkit.
Appat/Ritenbenk/Qullissat
1848-50 Ilulissaniit (Jakobshavn) atuagarsuit 1848-miit 72-mut tunngasuni nalunaarsorsimasoqarpoq.
1855-82 Ilulissaniit (Jakobshavn) atuagarsuit misissukkit.
1972-imi matuneqarpoq. Taassumalu kingorna Ilulissat palaseqafianut inissinneqarluni.
Nuussuaq Nuusarlu Appat (Ritenbeck) ataanni inissisimasimavoq 1896 tikillugu. Kisiannili 1854-imiit nalunaarsukkat Uummannamiit atuagarsuarni nalunaarsorneqarsimallutik. Taassumali aamma siuliani nalunaarsuisoqartarsimavoq, ingammik 1831-40 Nuussuarmut tunngasut paasissutissat Uummannap atuagarsuaataani nalunaarsorneqarsimapput.
Qeqertarsuaq/Godhavn
1800 tikillugu nalunaarsukkat atuagarsuarni Qeqertarsuarneersuni (Godhavn) aammalu atuagarsuarni Aasianneersuni (Egedesminde) nassaarineqarsinnaasarput.
Paasissutissat Kitsigsunut (Kronprinsens Ejland) tunngasut atuagarsuani Aasianneersuni (Egedeminde) nassaarineqarsinnaapput pingaartumik 1826 sioqqullugu, kisiannili aamma taassuma kingorna ataasiakkaanik nalunaarsukkani tassani aamma peqarsinnaalluni.
Upernavik
Upernavik 1779-imi pilersinneqarpoq, 1790-imilu matuneqarluni. Piffissami tassani atuagarsuaq atorneqartoq tassaavoq Qeqertarsuarmi (Godhavn) 1792-miit 1833-mut atorneqartoq.
1790-1833 Qeqertarsuarmi atuagarsuaq atorneqartoq misissoruk.