Inatsisit
Uani quppernermi Nunatta Katersugaasiviai Allagaateqarfianilu inatsisit atuuttut ataatsimut misissuataarsinnaavasi.
Nunatta Katersugaasiviani Allagaateqarfianilu nassaarineqarsinnaasut tassaapput katersugaasiveqarneq allagaateqarfeqarnerlu, taakkualu immikkut inatsiseqarput malittarisaminnik.
Taakkualu saniatigut NKA aamma suliani allani arlaatigut inatsisitigut aaqqissuussakkulluunniit ilanngunneqarsinnaasarpoq nunap atorneqarsinnaaneranut illersorneqarnissaanulluunniit attuumassuteqartunik.
Katersugaasiveqarneq
Kalaallit Nunaanni katersugaasiveqarnermut inatsisit pingaarnerpaaq uani nassuiaatigineqarpoq:
Uani atuarneqarsinnaavoq katersugaasiveqarnerup siunertaa, tapiissutinut malittarisassat, Kalaallit Nunaanni illoqarfinni katersugaasiveqarnermut tapiissutit aammalu Katersugaasiveqarnermut ataatsimiitsitaliap sumi inissisimanera.
Allagaateqarfeqarneq
Inatsisip Allagaateqarfeqarneq pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 5, 3.juni 2015-imeersoq'p nassuianeqarnera linkimi atuarneqarsinnaavoq, tassanilu atuarneqarsinnaapput inatsisit qanoq iliornikkut oqaluttuarisaanermut najoqqutat qanoq isumannaarneqarsinnaanersut. Tamannalu pisarpoq katersinikkut, nalunaarsuinikkut aammattaarlu pisortat namminersortullumi suliffeqarfiutaaninngaanniit allagaatinik qanoq aaqqissuussisoqartarnersoq.
Allagaateqarfik aamma kalaallinut inuaannut inuiaqatigiinnullu tunngasunik paasissutissanik imalinnik allagaatinik qulakkeerinninnissamik suliaqartussaavoq taakkualu inuinninngaanniita atorneqarsinnaasussaapput siunissamilu ilisimatusarnermi atorneqarsinnaallutik.
Nunatta Allagaateqarfia allagaateqarfittut aammalu suliffeqarfiit, piginneqatigiiffeqarfiillu allagaatinut qanoq toqqortereriaaseqarnissaannut siunnersuisussaatut atuutsinneqarput.
Eqqissisimasussan-ngortitsineq
Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu eqqissisimasussanngortitsisarneq Eqqissisimatitsisarneq aamma allatigut kulturikkut eriagisassanik kulturikkut kingornussatut illersuineq pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 11, 19. Maj 2010-meersoq malillugu suliarisarpaat.
Eqqissisimasussaatitaanermut inatsimmi aamma NKA-p itsarnitsanut illunullu pingaarutilinnut akisussaaffilersuineq allassimavoq.
Aammattaarlu nalunaarusiat amerlassusaat, nalunaarsuinerit, ilisimatitsisutit eqqissisimasussaatitaanermullu inatsisinut ilaliussat atuarneqarsinnaapput.
”Fredede arealer (1937)” (Piffiit eqqissisimatitat (1937)
”Austmannadalen” (Kuussuaq/Austmannadalen)
”Håbets Ø” (Illuerunnerit)
”Ilulissat Isfjord” (Ilulissat Kangerlua)
”Nationalparken” (Nuna allanngutsaaliugassatut eqqissisimasuutitaq)
”Sissarluttoq & Hvalsø kirkeruin” (Sissarluttoq aamma Qaqortukulooq)
”Arnangarnup Qoorua” (Arnanngarnup Qoorua)
”Kirkegårde” (Iliveqarfeqarneq)
”Hernnhutternes område” (Qatanngutigiinniaqarfiup eqqaa)
FN-imiit isumaqatigiissutit
Convention on Biological Diversity
(Pinngortitat inuunerannut amerlasuunut tunngasunut isumaqatigiissut, Rio de Janeiro 1992) 1996-imiit atuutilerpoq.
Convention on Access to Information, Public Participation in Decision-making and Access to Justice in Environmental Matters.
(Pinngortitamut paasissutisseeriaatsimut, isumasiuinermut peqataariaatsimut aammalu inatsisitigut aaliangiinermut suliakkeeqqinnermut ingerlatseriaatsinut isumaqatigiissutit Århus 1998). Ilaannakortumik atuutsilerneqarpoq 2007-imi.
Unesco
Convention for the safeguarding of the intangible cultural heritage
(Kingornussanut ersinngitsunut eriaginninnissamut isumaqatigiissut) 2003-mi atuutilerpoq
Convention on Wetlands of International Importance especially as Waterfowl Habitat
(Nunaatinut masarlunnut kulturikkullu eqqaamasassanut allanut illersuinissamut isumaqatigiissut Ramsar 1971)
The protection of cultural property in the event of armed conflict.
(Kulturikkut eqqaamasassanik sakkulerluni isumaqatigiinnginnermut eriaginninnermut isumaqatigiissut. Haag 1954-1999) 2003-mi atuutsilerpoq.
Convention on the means of prohibiting and preventing the illicit import, export and transfer of ownership of cultural property.
(Kulturikkut eqqaamasassanut eriagisanullu unioqqutitsisumik eqqussuinerit annissuinernullu piginnittussanngortitsisarnernullu pinaveersaartitsinissanut isumaqatigiissut. 1970) 2004-mi atuutilerpoq.
Convention on the protection and Promotion of the diversity of cultural expressions.
(Kulturikkut kulturikkullu saqqummertariaatsit assigiinnginnerannut isumaqatigiissut. Paris 2005). 2009-mi atuutilerpoq.
Isumaqatigiissutsit allat
ILO
Indigenous and tribal peoples convention.
(Nunap inoqqaavi pillugit isumaqatigiissut 1989, 1957-imi isumaqatigiissutsip aaqqissuunneqarnera) 1997-imi atuutilerpoq.
Europaparlamentet
Convention for the protection of human rights and fundamental freedom
(Inuit pisinaatitaaffii pillugit isumaqatigiissut, Roma 1950) 2001-imi atuutilerpoq.