Qangagooq.gl teknikkikkut akornuteqarpoq
Ajuusaarutigalugu nalunaarutigissavarput NKA-p digitaliusumik toqqorsivia Qangagooq.gl teknikkikkut akornuteqarmat. Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfiatalu teknikkikkut ajornartorsiutaasut iluarsiniarlugit suliniuteqarpoq.
Katersugaasiviup ammasarfii
Aasaanerani
Juunip 1-ianiit – septembarip 15-ianut
Ullut tamaasa
Nal. 10 – 16
Ukiuunerani
Septembarip 16-ianiit— maajip 31-ianut:
Marlunngornermiit - sapaammut
Nal. 13 — 16
Ataasinngornikkut matoqqasarpoq
Isernissamut akiliut:
Inersimasut: 50,-
Meeqqat 16-it inorlugit ukiullit isernissamut akeqanngillat
Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu (NKA) ataatsimoortumik nittartagaanut tikilluarit.
Maani suliffeqarfiit quppernerini paasissutissat assigiinngitsorpassuit misissuataarsinnaavatit:
Katersugaasivimmi saqqummersinneqarsimasuniit allagaateqarfiup atuagarsuaataanut digitaliserikkanut.
Periarfissat assigiinngitsut qulaani allattorsimasut imaluunniit ujarliut atorlugu ujakkatit nassaarisinnaavatit.
Ikiorneqarnissannik pisariaqartitsiguit NKA-mi sulisut saaffigisinnaavatit.
NUTAARSIASSAT:
Sermermiuni nunap pissusaani misissuinerit, 15-19. juuli 2024
Ilulissani tikeraartoqarpoq Nunatta Katersugaasiviani Allagaateqarfianilu sulisunik aamma Alaska-meersunik marlunnik, issoq aamma pinngortitap nunamik neriuisarneranut tunngasunik immikkut ilisimasalinnik.
Site Manager Bo Albrechtsen: ”Sermermiut eqqarsaatigalugit immikkut soqutigaarput paasissallugu, ukiuni aggersuni, nuna sissap qulaaniittoq qanoq iliartussanersoq, pinngortitap neriuineratigut. Nunammi tamaaniittup qaavaniipput illut ukiisarfiusimasut 17-1800-ikkornernisat, tamakkulu ataaniikkunarlutik Dorset aamma Saqqaq-kultoorit qimataat. Sermermiuni nunap ikiariissaarneraniippoq ukiut 4.000-it ingerlaneranni kultoorikkut oqaluttuarisaaneq. Taamaattumik soqutigivarput paasissallugu, silaannaap allanngoriartornerata, sissap qulaani nunap sisujartornera pinngortitamillu neriorneqarnera qanoq sunniuteqarfigissaneraa, issormi issuatsiarlu tamaaniittut kultoorikkut oqaluttuarisaanermut tunngassuteqartunik ilaqarmata.”
Sermermiuni nunap ukiorpassuarni patajaatsumik atasimaneranut pissutaasut pingaarutillit ilagaat, nuna qeriuaannartoq. Taamaattumik misissuinermi ilaatigut paasiniarneqartut ilagaat, nunap qeriuaannartup qanoq siaruarsimassusia. Nunap qaavanit qanoq ititigisumiippa, nunap qaavani naanerit nuna qeriuaannartoq qanoq sunnerpaat, nuna qeriuaannartoq ukiup iluitsup ingerlanerani qanoq pissuseqartarpa, kiisalu apeqqutit amerlanerusut allat.
Ilulissani Kangia pillugu allaffik, Nunatta Katersugaasivia aamma Department of the Interior suleqatigiillutik misissuineq piviusunngortippaat.
Assimi takuneqarsinnaapput, saamerlermiit: Christina Bonsell (Marinebiolog), Mikkel Myrup (Museumsinspektør), Bo Albrechtsen (UNESCO Site Manager), Claire Shields (U.S. Department of the Interior), Hans Harmsen (National Fredningsinspektør) & Claire Benton (Jordbundsspecialist).
Tamanut nalunaarut
Tasersiap Tarsartuullu Tasersuata eqqissisimatitaanerat pillugu aalajangiineq
Eqqissisimatitsisarneq allatigullu kulturikkut eriagisassanik kulturikkut kingornussatut illersuineq pillugu Inatsisartut Inatsisaat nr. 11, 19. maj 2010-meersoq tassanilu § 9 malillugu matumuuna Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu nalunaarutigissavaa massakkut Naalakkersuisut ima aalajangiimmata:
- Naalakkersuisut inuiaqatigiit ineriartorfiunerannut tak. Kulturikkut eqqaamasassanut inatsimmi § 3 eqqarsaatigisassat pingaarnerit tunngavilersuutigalugit Tasersiap aamma Tarsartuup Tasersuata eqqaanni itsarnitsat eriagisassat eqqissisimatitaareersut atorunnaarsinnissaat pillugit aalajangiissasut, soorlu tamanna isummernissamut tunngavissiami nassuiarneqartoq, takuuk nunap assinganut takussutissat 1 aamma 2.
- erngup nukinganik nukissiorfiliornissamut suliniummut sanaartortitsisumut atuinissamut akuersissutip tunniunneqarnerani piffissamut attuumassuteqartillugu piffissami atuutilerfiani eqqissisimatitsinerit atorunnaarsinneqarnerat pissaaq.
- Naalakkersuisut tassunga peqatigitillugu, soorlu isummernissamut tunngavissiami nassuiarneqartoq, kulturikkut eqqaamasassat, kulturikkullu eqqaamasassani ilisimasat paasissutissallu pigineqartut pillugit aalajangiissasut.
Nuuk, 1. juli 2024
Celebrating the living Heritage of Indigenous Peoples
Ulluni makkunani UNESCO Parisimi ataatsimeersuarpoq. Tassani ilaatigut nunarsuarmioqatigiinni kulturikkut eriagisassat eqqartorneqarput, ukiormannalu inuit eriagisaat tigussaanngitsut nalliuttorsiutigineqarlutik. Ilaatigut qaaqqusat akornanniippoq qilaatersortartoq Varna Marianne Nielsen, Parisimi oqalugiarlunilu qilaatersortussaalluni.
Pisut ilagaat atuakkamik saqqummersitsineq. Tassani nunat inoqqaavisa akornanni tigussaanngitsunik eriagisassat ullutsinni ileqquuleqqissimasut allaaserineqarput. Nunatsinni ileqqut allaaserinerat qulequtaqarpoq Singing through Sila. Songs and dances with the Inuit drums.
Atuagaq qulequtaqartoq "Celebrating the living Heritage of Indigenous Peoples" una linkeq toorlugu nassaarisinnaavat: https://unesdoc.unesco.org/ark:/48223/pf0000390088
Immikkut saqqummersitaq
Ilisimasassarsiortut qimataat
Kalaallit Nunaanni ilisimasassarsiornissaq ukiuni arlalinni soqutigineqartuartarpoq. Ukioq 1853-miit 1934-mut ilisimasassarsiornerit 19-t ingerlanneqarput. Ilisimasassarsiortut ukua Avannaarsuani misissuinerminni pisattat, atortut sakkullu qimassimasaat maanna katersorneqalereersimapput.
Qimatat saqqummersillugit takusassiarineqarput.
Saqqummersitaq apriilip arfernaniit takusaruk qimatallu oqaluttuassartaasa ilaat paasisaqarfigalugit.
Aggustip 18-t ilanngullugu saqqummersitaq katersugaasivimmiittoq takuniarneqarsinnaavoq.
Digitalikkut saqqummersitaq
NORDAFAR
Nunatta kitaani aalisartunut tunitsiveqarfiusimasoq NORDAFARi 1953-imi ammarneqarpoq 1985-imilu matuneqarluni. Tunitsiveqarfiusimasup oqaluttuassartaa saqqummersitami sammineqarpoq.
NORDAFARimut aalisartut Norgimeersut, Savalimmiuneersut, Danmarkimit Nunatsinnillu, kiisalu Europameersut tulattarsimapput. Tunitsiveqarfik pikialaarfiusimavoq maanna oqaluttuassanik ulikkaartoq. Illuliat sisamat immikkut ittumik oqaluttuanngorlugit saqqummiunneqarput.
Digitalikkut saqqummersitaq kalaallisut tuluttullu allannilik alakkaruk:
Kalaallit Nunaata aamma Danmarkip akornanni oqaluttuarisaanermi pisimasut pillugit ilisimatuussutsikkut misissuisussat aqutsisussaat toqqarneqarput
Naalagaaffinngornissamut Nunanullu allanut Naalakkersuisoq Vivian Motzfeldt Ilinniartitaanermullu Ilisimatusarnermullu Ministeri Christina Egelund-lu
1945-p kingorna Kalaallit Nunaata aamma Danmarkip akornanni oqaluttuarisaanermi pisimasut pillugit ilisimatuussutsikkut misissuisussat aqutsisussaat toqqarpaat. Daniel Thorleifsen Nunatta Katersugaasiviani Allagaateqarfianilu pisortaq aamma Tenna Jensen Ilisimatusarfimmi centerimi pisortaq toqqagaapput.
Naalakkersuinikkut aalajangiinerit pisimasullu pingaarnerit, Kalaallit Nunaata ineriartorneranut, Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni pissutsit malunniuteqaqataasimasut imaluunniit kalaallit nunaanni innuttaasunut kinguneqartitsisimasut nassuiaanermi sammineqassapput. Suliamut tunngavissiami nunat akunnerminni 22. juni 2023-mi isumaqatigiissutigisaani taamatut allaqqasoqarpoq.
Daniel Thorleifsen aamma Tenna Jensen tamarmik Kalaallit Nunaata aamma Danmarkip oqaluttuarisaanerannik imminnut atasunik inuiaqatigiinilu pissutsinik ilisimasaqarluartuupput. Taakku ilisimatuussutsikkut aqutsinermi, siammarterinermi kiisalu sulinerminni soqutiginnittunik innuttaasunillu akuutitsinermi misilittagaqarluarnertik tunngavigalugit toqqagaapput.
Daniel Thorleifsen oqaluttuarisaanermik ilisimatusartuuvoq 2005-imiillu Nunatta Katersugaasiviani Allagaateqarfianilu pisortatut atorfeqarluni. Tamanna sioqqullugu Daniel Thorleifsen ilaatigut Ilisimatusarfimmi Institutimi pisortatut atorfeqarnikuuvoq.
Tenna Jensen oqaluttuarisaanermik ilisimatusartuuvoq 2021-miillu Ilisimatusarfimmi Issittumi Atugarissaarnermik Ilisimatusarfimmi aqutsisutut atorfeqarluni, kiisalu 2022-mili Innuttaasut Peqqissusiannik Ilisimatusarfimmi Syddansk Universitetimilu misissuisuunertut inissisimalluni. Ilanngullugu Tenna Jensen aamma spiral pillugu suliamut qulaajaanermut aqqutsisuuvoq.
Ukiut untritillit matuma siorna Avannaata Naalagaqarfiata allagaatai
Ukiut untritillit matuma siorna nunatsinni susoqarpa? Taamanikkut peqqussutaasimavoq piniartut illumi ittuusutut pinngitsooratik illoqatiminnik pilersuisuussasut. Ilaatigulli tamanna unammillernarsinnaasimavoq. Ajornartorsiortoqartillugu peqqussummik tamatuminnga naammassinnittoqarnissaanik Kommunerådit Landsrådillu aqqutaasarsimapput.
Digitaliusumik saqqummersitami uani ‘niuertoqarfik Egedesminde-mi’ (Aasianni) piniartut inuuniarnermikkut piniuteqarniarnermikkullu atungarisimasaat 1924-mi qanoq ittuusimanersut paasisaqarfigisinnaavatit.
Qassiarsuk Tapestry Tour
Qassiarsuk nunatta kujataaniittoq maana takornariaruk oqaluttuassartaalu ukiuni tuusintini piusoq paasisaqarfigalugu.
Qassiarsuk UNESCOp kingornutassiaqarfianut ilaavoq, sumiiffik naasorissaanermik savaateqarnermillu nalunnginneqarluarpoq.
Nittartakkakkut aalasuliakkut takornariarnermi Qassiarsuup oqaluttuassartai ilaatigut qallunaatsiaat kalaallillu najugaqarfigisimasaat ilinniarfigissavatit.
Qassiarsummi takornariartitsisartut Aqqaluaq-Ole Frederiksen kiisalu Tupaarnaq Egede oqaluttuartut tusaasinnaavatit, taamatuttaaq nunaatilik Frederik Egede kinguaariinni arlalinni Qassiarsummi naasorissaasuusimasut ilaat tusarnaarsinnaavattaaq.
Suliaq piviusunngortinneqarpoq CyArk Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfiatalu suleqatigiinnerisigut, Iron Mountain aningaasaliisoralugu.
Allagaateqarfup ilisimatusartunik sullissinera unitsinneqarallarpoq
Spiral-ilersuisimaneq pillugu qulaajaanermi ilisimatuut allagaatinik misissuineranni allagaatilerisut sullissimmata, nunatsinnilu oqartussat allagaataannik annertuumik tunniussinerit ingerlanneqarmata aammalu nalunaarsuineq annertuumik ingerlanneqarmat ilisimatusartunik sullissinerputunitsikkallarparput. Taamaammat ukiup sinnerani allagaateqarfimmi misissuiniartunik unitsitsigallarpugut.
Tamanna atuuppoq allagaateqarfimmi ilisimatuutut misissuiumallutik saaffiginnittartunut, pulaarumasunut, allagaatinik misissuiumasunut, ilanngullugulu allagaatinut misissuiniarnermi tunngasunik saaffiginnittunut imaluunniit allagaateqarfimmik atuisunut siunnersuisarneq aammalu sullissineq.
Inummut namminermut tunngasunik paasissutissanik pissarsiumasut, soorlu atorfeqarnermut, akileraartarnermut, soraarummeersimanermullu tunngasut aammalu pisortat sullissiveqarfiutaannik sullissinerput ingerlatiinnarparput, kisiannili sullissineq ilaatigut kigaassinnaavoq.
Orsoq atorlugu qalipaammik sananeq
Qanga illup silataanut qalipaatissamik nammineq sanasoqartarpoq. Tassa puisip orsua pingaarnertut akoritillugu qalipaat sananeqartarpoq. Qalipaat paneraangat qillersuunngilaq masammullu illersuutitaqarluni. Orsup tikka kutsummik akullugu annikillisarpoq, piffissallu ingerlanerani tipaaruttarluni.
Puisip orsua atorlugu qalipaatimik nammineq sananeq illit aamma misilittaruk. Aningaasartuutaasunullu sipaaruteqarlutit. Qalipaassiornissamut ilitsersuut ugguuna aaguk.
Immaqaluunniit ataatungaani saqqummiunneqarnera isiginnaaruk.
Eqqaassutissaq
Âlut Kangermiumut eqqaassutissaq maanna Katersugaasiviup avatinnguani takuniarneqaqqissinnaalerpoq.
Âlut Kangermiu, ukiut 200-t matuma siorna inuusoq, nunatta oqaluttuarisaaneranut pingaaruteqarluarsimasut ilagaat. Eqqaassutissaq Christian “Nuunu” Rosingimit sananeqartoq ukioq 1993-imi siullermeerluni takuniarneqarsinnaalersoq napparteqqinneqarpoq. Nutaatullu eqqaassutissaq Âlup suminngaaneerfianut saatinneqarpoq, tassa Kangermut sammisunngorlugu.
Saqqummersitaq "NUNARPUT 1721-2021 NUNASIAATAANEQ. PIORSARNEQ. INUIAAT." internetsikkut takujuk
Katersugaasiviup saqqummersitaa "NUNARPUT 1721-2021 NUNASIAATAANEQ. PIORSARNEQ. INUIAAT." nittartakkakkut takuneqarsinaavoq iserfigiuk
Katersugaasivik
Katersugaasivik 1960-ikkunni aallartisarneqalerpoq Kalaallit Nunaanni katersugaasivinni siullersaalluni. Tamatuma kingorna katersugaatit amerliartortinneqarput nammineq katersinikkut, assaasarnertigut taavalu Qallunaat Nunaanni Nationalmuseumip Nunatsinnut uterartitsineratigut. Katersugaasivimmit nuna tamakkerlugu suliarineqartartut assigiinngillat, soorlu itsarnisarsiornikkut assaasoqartarpoq, oqaluttuarisaanermi nutaanerusumi malinnaasarput, eqqumiitsuliornermut sanalunnermullu aamma malinnaasussaapput. Katersugaasivimmi illut allanngutsaaliukkat taavalu takussutissat itsarnitsat qitiusumik nalunaarsuusiorfigineqartarput, katersugaasiviullu suliaasa ilagaat allanngutsaaliuinermik illunillu innerlernaveersaagassanut inatsimmi aalajangersakkat tunngavigalugit malinneqarnissaat isumagissallugu. Aammattaaq pinngortitap allanngutsaaliornissaani illoqarfinnilu pilersaarusiorneq peqataaffigisarpaa. Pisortat assaasoqarnissaanut akuersissummik tunniussiniartillugit Katersugaasivik siunnersuisarpoq. Assanneqarnikut tamaasa Kalaallit Nunaata pigai. Nunatta Katersugaasiviata aaliangertarpai pissarsiat sumut inissinneqassanersut.
Allagaateqarfik
Allagaateqarfiup suliassaasa annerpaartarivaat allagaatinik isumannaatsumik paarsinissaq, akisussaaffigalugillu katersinissaq, aaqqissuussinissaq, nalunaarsuinissaq aammattaarlu ilisimatusarnissaq paasissutisseeqqinnissarlu Kalaallit Nunaanni piorsarsimassutsikkut inuiaqatigiinnikkullu ineriartortoqarnerani paasisanut.
Inatsit allagaateqarfimmut tunngasoq siulleq novemberip aallaqqaataani 1982-imi atuutilerpoq. Nunatta Katersugaasivia Nunattalu Allagaateqarfia suliffeqarfiusimapput immikkoorlutik, januarilli aallaqqaataani 1991-imi ataatsimut kattutsinneqarput taaguutigilerlugu Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu.
Allagaatit assigiinngitsorpassuit pigineqarput, nutaannginnerpaartaallu 1733-iminngaanneerpoq. Avannaani Naalakkap niuertoqarfiillu allagaataat 1782-imeersut pigineqarput. Allagaatillu aamma Paarsisutoqqaniit Misissuisuniillu, Kommunerådiniit, atuarfinniit, palaseqarfinniit il.il. pissarsiarineqarsinnaapput. Allagaaterpassuit Kujataani Naalakkap niuertoqarfiillu allagaataat pisoqqat umiarsuup Hans Hedtoftip nassatai 1959-imi kivimmat annaaneqarput.