Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu
Grønlands Nationalmuseum & Arkiv

Katersat

Nunatta Katersugaasiviani katersat nunami sumiiffinni assigiinngitsuninngaanneerput oqaluttuarisaanermilu ukiunut 4.500-nut tunngallutik. Saqqummersitat aaliangersimasut ataavartut inunnik misissuinerminngaanneersut assaasoqarsimatillugulu nassaarineqarsimasut misissuiffigiartukkit. 

Uani quppernermi saqqummersitat pillugit atuaqqissinnaavutit.

 

Nunatsinnut tunngasunik paasisaqarit

Nunatta Katersugaasiviani saqqummersitanut aaliangersimasunut paasisaqarluarsinnaavutit, imaluunniit tiimerpaaluit atorlugit saqqummersitavut tamaasa misissuataarsinnaavatit.

Qangaanerusoq Nunatta oqaluttuassartaa paasisaqarfigiuk ujaraannarnillu sakkoqarallarnerup nalaani soqarsimanersoq paasisaqarfigalugu: Saqqaq, Independence, Dorsetkulturi (Torngit), Dorsetkulturi kingulliit ukiut 4.500 matuma siorna nunamut pisimasut takusakkit, taakkualu ataatsimut tamarmik taaneqartarput Issittumi sakkunik mikisunik atuisimasut -  taamannallu taaneqartarneranut peqqutaavoq taakkua qimataat nassaarineqarsimasut takutimmassut ujaqqanik sakkoqallaqqissimaneri.

1880-imit 1920-imut sumiiffinni Ammassalimmi Avanersuarmilu inunnit katersavut immikkuullarissut saqqummersissimavagut taallugit Thulekulturi - Inuit Nutaat. Tassani Nunatta kitaata avannaani Qilakitsumit inuit timai paniinnarnikut atisaalu alakkarneqarsinnaapput, taakkualu 1470-imut ukiulerneqarsimapput, tassaniipporlu aamma Pearylandimi umiaq nassaaq - nunarsuarmi umiani nassaani ajoqusersimannginnerpaaq.

Aammattaaq Nunatta Katersugaasiviani katersaqarpoq Inuit kalaallillu angallataannik, taakkualu umianik qamutinillu ilaqarput, aammattaarlu eqqumiitsulianik assilisanillu ilaqarlutik. Nunasiaataasimanerup nalaa kalaallit atisarisartagaannik takussutissalerneqarnerusimavoq piffissanillu assigiinngitsunik ersarissaanikkut, tassuunalu Nunatta oqaluttuarisaanera avatangiisialu paasisaqarfiusinnaallutik. Immikkut saqqummersitani allanngorartuni Nunatta kulturikkut kingornussaat takuneqarsinnaasassapput.

Utimut

1981 sioqqullugu Nationalmuseum Københavnimiittoq Kalaallit Nunaanni assaannikkut inunniillu katersuinikkut nassaanut amerlaqisunut akisussaasuusimavoq. 1983-imi Qallunaat Nunaat Kalaallillu Nunaat isumaqatigiipput Nationalmuseumip katersugaasa ilai Kalaallit Nunaata kulturikkut kingornussai utertinneqassasut. Uterartitsineq 1982-imi aallartinneqarpoq, isumaqatigiissutillu kinguneraa maanna Nunatta Katersugaasivia katersanik 35.000-it sinnerlugit amerlassusilinnik utertitsiffigineqarsimalermat. 

NKA.gl ujarfigiuk