Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu
Grønlands Nationalmuseum & Arkiv

Katersugaasiviup ammasarfii

Aasaanerani

Junip 1-ianiit – septemberip 15-ianut

Ullut tamaasa

Nal. 10 – 16

Ukiuunerani

Septemberip 16-ianiit— majip 31-ianut:

Marlunngornermiit - sapaammut

Nal.  13 — 16

Ataasinngornikkut matoqqasarpoq

nka.gl-imut tikilluarit

Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu (NKA) ataatsimoortumik nittartagaanut tikilluarit. 

Maani suliffeqarfiit quppernerini paasissutissat assigiinngitsorpassuit misissuataarsinnaavatit: Katersugaasivimmi saqqummersinneqarsimasuniit allagaateqarfiup atuagarsuaataanut digitaliserikkanut.

Periarfissat assigiinngitsut qulaani allattorsimasut imaluunniit ujarliut atorlugu ujakkatit nassaarisinnaavatit. Ikiorneqarnissannik pisariaqartitsiguit NKA-mi sulisut saaffigisinnaavatit.

Katersugaasivik

Katersugaasivik 1960-ikkunni aallartisarneqalerpoq Kalaallit Nunaanni katersugaasivinni siullersaalluni. Tamatuma kingorna katersugaatit amerliartortinneqarput nammineq katersinikkut, assaasarnertigut taavalu Qallunaat Nunaanni Nationalmuseumip Nunatsinnut uterartitsineratigut. Katersugaasivimmit nuna tamakkerlugu suliarineqartartut assigiinngillat, soorlu itsarnisarsiornikkut assaasoqartarpoq, oqaluttuarisaanermi nutaanerusumi malinnaasarput, eqqumiitsuliornermut sanalunnermullu aamma malinnaasussaapput. Katersugaasivimmi illut allanngutsaaliukkat taavalu takussutissat itsarnitsat qitiusumik nalunaarsuusiorfigineqartarput, katersugaasiviullu suliaasa ilagaat allanngutsaaliuinermik illunillu innerlernaveersaagassanut inatsimmi aalajangersakkat tunngavigalugit malinneqarnissaat isumagissallugu. Aammattaaq pinngortitap allanngutsaaliornissaani illoqarfinnilu pilersaarusiorneq peqataaffigisarpaa. Pisortat assaasoqarnissaanut akuersissummik tunniussiniartillugit Katersugaasivik siunnersuisarpoq. Assanneqarnikut tamaasa Kalaallit Nunaata pigai. Nunatta Katersugaasiviata aaliangertarpai pissarsiat sumut inissinneqassanersut. 

 

Allagaateqarfik

Allagaateqarfiup suliassaasa annerpaartarivaat allagaatinik isumannaatsumik paarsinissaq, akisussaaffigalugillu katersinissaq, aaqqissuussinissaq, nalunaarsuinissaq aammattaarlu ilisimatusarnissaq paasissutisseeqqinnissarlu Kalaallit Nunaanni piorsarsimassutsikkut inuiaqatigiinnikkullu ineriartortoqarnerani paasisanut.

Inatsit allagaateqarfimmut tunngasoq siulleq novemberip aallaqqaataani 1982-imi atuutilerpoq. Nunatta Katersugaasivia Nunattalu Allagaateqarfia suliffeqarfiusimapput immikkoorlutik, januarilli aallaqqaataani 1991-imi ataatsimut kattutsinneqarput taaguutigilerlugu Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu.

Allagaatit assigiinngitsorpassuit pigineqarput, nutaannginnerpaartaallu 1733-iminngaanneerpoq. Avannaani Naalakkap niuertoqarfiillu allagaataat 1782-imeersut pigineqarput. Allagaatillu aamma Paarsisutoqqaniit Misissuisuniillu, Kommunerådiniit, atuarfinniit, palaseqarfinniit il.il. pissarsiarineqarsinnaapput. Allagaaterpassuit Kujataani Naalakkap niuertoqarfiillu allagaataat pisoqqat umiarsuup Hans Hedtoftip nassatai 1959-imi kivimmat annaaneqarput. 

NKA.gl ujarfigiuk