Augustinus "Augo" Telef Nis Lynge
Augo Lynge 16.10.1899-30.1.1959, kalaaleq politiikkeriusimasutut, ilinniartitsisuusimasutut, taaliortutut atuakkiortutullu nalunnginneqarluarpoq.
Augo Lynge ilinniartitsisutut Ilinniarfissuarmi 1921-mi soraarummeerpoq, 1930-milu soraarummeerfimmi ilinniartitsisunngorluni. Ukioq taanna politikkip silarsuaanutttaaq pulaterpoq, ilaatigut kommunerådimi 1942-mi issialluni, 1934-38 siulittaasuuffimmi. 1939-mi rigsdagens grønlandsudvalgimi ilaasortanngorpoq. 1951-imi Landsrådimut iserpoq, 1953-imili anilluni Folketingimi issialernini peqqutigalugu. Tassa Kalaaleq sillersatut Inatsisertaaq atuutilernerata kingornaq Folketinngimi issiatitaq.
Augo Lynge inuusuttunut suliniuteqartuuvoq, inuiaqatigiinni eqeersaaqataasoq. Soorlu 1941-imi peqatigiiffik Nunavta qitornai pilersitarivaa, taamatuttaaq atuagassiat Tarqigssut 1934-imiit 1948-mut ingerlataralugu.
Augo Lynge 1950-ikkunni Kalaallit Nunaatsinni politikkip iluani kiinaritinneqarpoq. Anguniagartuujulluni nunarput innutai angusaqarluarnissaannik, ingerlalluarnissaannik, ilisimasaqarlualernissaannik peqqissuunissaannillu eqqarsartoq. Soorlu Kalaallit Danskillu inuiaqatigiinni naligiissitaalernissamik suliniuteqartut ilagigaat, 1952-imi Landsrådimut Kalaallit Nunaat nunasiaataajunnaarumallugu saqqummiuppaa, tassa Kalaallit Danskit naalagaaffianni innutaasunngoqataajumallugit, kingorna piviusunngortoq.
Augo kalaalertut inuiaqatigiinneq ilisimalluarpaa, naak inunniit ilaatigut politikkikkut paatsuunganartoqarsorinarsinnaasarsimagaluartoq. Kisiannili akerleriinninniarnermik eqqarsartuunngilaq, Kalaallit Nunaali piffimmi tassani inoorisseq nutaamut ikaarsaarnermi Danmarkimut naligiimmik atassusilikkamik eqqarsartuuvoq. Naak inuiaqatigiinnik ineriartortitsiniarneq Danmarkimut maleruutitsiunnaarnissamik piumasaqarnissamik ilisimaarinnittoq.
Ukiut 300-ngornerat
Ukiut 300-ngornerat atuagaavoq kalaallisut saqqummersoq, Mathias Stochip atuakkiaa Sinnattugaq 1914-imi saqqummersup tullersortaasoq. Atuakkat ukua siunissamut takorluuinermik imaqarput, Kalaallit Danskinut naligiissitaanerannik, ilinniagartuunerannik, oqaatinik marlunnik atuisuunerannik, piorsarluarsimanerannik takorluuisut.
Lyngep atuagaani Kalaallit Nunaat aalisarnermut savaateqarnermullu nunarsuarmiooqataanermut atassutikkanik imaqarpoq. Nunasiaateqartut Danskinut Kalaallinullu assigiinngitsunik suleriaaseqarnerat ersarissaatigineqarportaaq: Kalaallit tullertut inissisimanerat, atugarlunnerat, piitsuussuseqarnerat ilaatigut saqqummiunneqarlutik. Tassannga takorloorneqarpoq Kalaallit Nunaat nunasiaataajunnaarsimanera, Danmarkimullu naligiimmik inooriaaseqalertoqarsimanissaanik.
Oqaluttuaq tassaalluarsinnaavoq Nunasiaateqartunut isornartorsiuineq, siumoortumillu kalaallit akornanni inooriaaseqarlualernermik takorluuinermik.