Kalaallisuut
Angutit kitaamiut assutaat tassaasarpoq annoraaq qaqortoq, qarliit qernertut kamiillu avittaminitallit. Tamannalu qaqortumaarnermik taaneqartarpoq. Avanersuarmi arnaq assuusersorsimagaangami arnatoortumik taaneqartarpoq. Kalaallisuut persuarsiornermi atorneqartillugu persuarsiorneq kisimi takutinniarneqarneq ajorpoq aammali kalaaliussuseq takutinniarneqartarluni. Kalaallisuulli kalaaliinnarnut atugassiaanngillat, kisiannili kalaallisoornermi naqissuserneqartarpoq arlaatigut Kalaallit Nunaannut attuumassuteqarneq. Taamaattumillu inuattut kinaassuseq kisimi saqqummiunneqarani, aamma inuttut kinaassuseq saqqummiunneqartarpoq.
Mersortartut amerlasuut suliat pitsaassusaat pingaartittorujussuusarpaat. Ilaanneeriarlunilu arnat mersortartut iluminni unammisoqartarpoq kina mersullaqqinnerpaanersoq.
Arnat kalaallisuui
Ataatsimut oqaatigalugu arnat kalaallisuui qulequtaqarput, seeqqineqarput kameqarlutillu. Qulequtaa timmiaqarpoq ilorliusartumik, silarliusartumillu annoraaqarluni. Seeqqinik naatsunnguupput uppatillu qulaanaanut killillutik. Kamiit marloqiusaapput: ilorliit qummut takisuut (alersit), naatsullu kamiit. Kalaallisuut assigiinngitsut pingasunut agguarneqarsimapput: 1) Kitaamiusut sapakkanik nuilarmiullit aammalu amminik seeqqinitallit, 2) Avanersuarmiusut, takisuunik qaqortunik kamitallit, terianniap amianik seeqqinitallit taavalu annoraaq ameq sapangartaqanngitsoq, 3) tunumiusut assigiinngitsut marluk, aappaa amiinnarmik amaatitalik, aappaalu annoraaminiermik amaatitalik.
Kitaamiut nuilarmiui europamiullu niueqatigiittarnermi ineriartortinneqarsimavoq, tassanilu annoraaq nuilarmioqalersimalluni, piffissallu ingerlanerani talliartuinnarsimallutik Naggataatigullu paffequteqartalersimalluni, timmiaalu annoraamininngorsimalluni. Avanersuarmiut kalaallisuaat aamma ineriartortinneqarsimavoq, tassami annoraartaa aamma annoraamininngorsimagami. Aammattaarlu Tunumiut amaatiat taamak ineriartorsimavoq. 1900-kkut naajartorneranni Tunumiut amaat annoraaminermik sanaaq atorneruleraluttuinnarsimavaat kitaamiut annoraavat atorunnaarlugu, taamaasiornikkullu tunumiuunertik takussutissalerlugu. Ullumikkut amerlatsikkaluttuinnarput Tunumiusut kalaallisuuliortartut amiinnarnik, kamiilu aamma sananeqartarlutik amminik meqquujarnikunik.
Angutit kalaallisuui
Angutit assuutaat 1800-kkunni annoraajusimavoq qernertoq qarliillu puisip inuusuttup allagissaartup amianik sanaajusarsimallutik, kamiilu avittallit. 1900-kkut kingorna tuilik aamm aassuutitut atorneqartalersimavoq, taannalu tassaavoq annoraaq amermik qaqorsiaanngitsumit sananeqartartoq nasartaasa talitaasalu nalaatigut sukattarfilik. Ilaasalu aamma annoraaq "eqalussuarmit", annoraassiaq tungujortoq qasiisattoq, atorneqartalersimavoq. Aatsaat 1920-ikkut kingorna annoraaq qaqortoq assuutitut atorneqartalersimavoq. Annoraarlu qernertoq tamassuma nalaata tungaanut atorneqartarsimalluni. Annoraaq qaqortoq aallaqqaammut assuutitut atorneqartarsimanngikkaluarpoq, tassami sullisitut aamma atorneqartarsimammat. Aatsaat 1910-p kingorna annoraaq qaqortoq assuutitut atorneqariartuaalersimavoq, ingammik 1920-ip nalaani Ilinniarfissuarmi ilinniartut ilaasa slipsilerlutik atoreermassuk. Sorsunnersuup aappaata kingorna kamippaat qernertut kaminnut avittalinnut taarsiutigalugit atorneqartalersimapput.
Ullutsinni inuiaqatigiit iluanni paasineqariartuaalersimavoq kalaallisuuliornermik ilisimasallit ikiligaluttuinnartut, taamaattumillu politikkerit ukiuni kingullerni tamanna akiorniarlugu suliniuteqarsimapput tassami ilinniarfiit mersortarfiillu pilersinneqarsimapput assassorneq uterteqqinniarlugu. Kalaallisuuliorsinnaanermut assassorsinnaaneq ineriartortinniarlugu Sisimiuni Kalaallisuuliornermik Ilinniarfik pilersinneqarsimavoq, Nuummilu Kittat aamma pilersinneqarsimalluni.
Najoqqutarisat:
Arnat assuutaat. Kvindens festdragt. Women’s traditional festive costume. NKA 2006
Petersen, Robert: Grønlandske festdragter. Artikel i Atuagagdliutit/Grønlandsposten 1995