Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu
Grønlands Nationalmuseum & Arkiv

NKA'p oqaluttuassartaa

Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu oqaluttuassartaat 1960-ikkunni Nuummi aallartippoq, taamanikkut Godthåbimik taaneqartartumi, tassanilu Nunatta Katersugaasivia inuit piumassusaat aallaavigalugu aallartisarneqarpoq katersugaasiviit peqatigiiffianniit (museumsforening) tapiiffigineqarnikkut. Nunatta Katersugaasivia Qatanngutigiinniat illorisimasaanut inissinneqarpoq, tassanilu iniuteqarsimapput 1970-ikkut tungaannut. Qatanngutigiinniat illui 1747-imi sananeqarput, tassanilu ineqartarsimallutik Qatanngutigiinnianit ajoqersuiartortut. Maanna illu taanna Inatsisartut Ombudsmandiata atorpaa.

1963-imi Nunatta Katersugaasivia inunnut tamanut ammasunngorlugu ammaanersiorneqarpoq, katersugaasiviullu Qatanngutigiinniat illuutaani 1965-imi saqqummersitsinera siulleq pivoq. Katersugaasivik pisortatigoortumik aggutsip 23-iani 1966-imi ammaanersiorneqarpoq. Katersugaasiviullu suliniutigisimavaa katersissallutit kalaallit piniartuugallarmata atortorisarsimasaannik.

Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu oqaluttuassartaata aamma ilarivaa, nunap nammineeriartulernerata oqaluttuassartaa, tasssami katersugaasiveqarneq allagaateqarfeqarnerlu namminersornerullutik oqartussat atuutilermata 1979-imi akisussaaffinni tigusut siulliit ilaanniimmata. Inatsik katersugaasiveqarnermut tunngasoq siulleq januarip aallaqqaataani 1981 atuutilerpoq. Nunatta allagaateqarfialu atuutsinneqarlerluni inatsik allagaatinut tunngasut atuutsinneqalermat novemberip aallaqqaataani 1982-imi.

Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu suliffeqarfiugaluarput imminnut attuumassuseqarfiginngitsut, kisiannimi januarip aallaqqaataani 1991 suliffeqarfiit taakku kattutsinneqarput taaneqarlutillu Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu.

1970-ikkut naalersut KGH-ip quersuakua Nuutoqqamiittoq isikkukuanut aaqqissuuteqqillugu suliaralugu aallartinneqarpoq, tassaniissallunilu katersugaasivik nutaaliaq. Nunatta Katersugaasivia 1978-imi nutserpoq, 1992-illu tungaanut illup aaqqissuunneqarnera ingerlanneqarpoq, tassanilu immikkoortortaqarfik nutaaq Nunatta Allagaateqarfiata atulerpaa. Nunatta Allagaateqarfia siornatigut illoqarfiup allagaateqarfiani inissisimasimagaluarpoq, tassanilu suli allagaatinik toqqorsisoqartarpoq, maannali taanna Nunatta Atuagaateqarfiattut atorneqalersimavoq. 2009-miilli Nunatta Allagaateqarfia Ilimmarfimmi Ilisimatusarfimmi inissisimalersimavoq.

Nunatta Katersugaasivita saqqummersitaat aammalu allaffissornermut tunngatillugu suliaqarfiusartut allafiit quersuakumi inissisimapput, taakkualu 1930-34-imi sananeqarsimapput, 1992-imilu allineqarsimallutik, tassanilu nassaarineqarsinnaapput receptionimut katersugaasivimmullu isaariat. Uani quppernermi "NKA’p illuutai" pillugu paasisaqarnerusinnaavutit. 

NKA.gl ujarfigiuk