Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu
Grønlands Nationalmuseum & Arkiv

NKA'p oqaluttuassartaa

Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu oqaluttuassartaat 1960-ikkunni Nuummi aallartippoq, taamanikkut Godthåbimik taaneqartartumi, tassanilu Nunatta Katersugaasivia inuit piumassusaat aallaavigalugu aallartisarneqarpoq katersugaasiviit peqatigiiffianniit (museumsforening) tapiiffigineqarnikkut. Nunatta Katersugaasivia Qatanngutigiinniat illorisimasaanut inissinneqarpoq, tassanilu iniuteqarsimapput 1970-ikkut tungaannut. Qatanngutigiinniat illui 1747-imi sananeqarput, tassanilu ineqartarsimallutik Qatanngutigiinnianit ajoqersuiartortut. Maanna illu taanna Inatsisartut Ombudsmandiata atorpaa.

1963-imi Nunatta Katersugaasivia inunnut tamanut ammasunngorlugu ammaanersiorneqarpoq, katersugaasiviullu Qatanngutigiinniat illuutaani 1965-imi saqqummersitsinera siulleq pivoq. Katersugaasivik pisortatigoortumik aggutsip 23-iani 1966-imi ammaanersiorneqarpoq. Katersugaasiviullu suliniutigisimavaa katersissallutit kalaallit piniartuugallarmata atortorisarsimasaannik.

Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu oqaluttuassartaata aamma ilarivaa, nunap nammineeriartulernerata oqaluttuassartaa, tasssami katersugaasiveqarneq allagaateqarfeqarnerlu namminersornerullutik oqartussat atuutilermata 1979-imi akisussaaffinni tigusut siulliit ilaanniimmata. Inatsik katersugaasiveqarnermut tunngasoq siulleq januarip aallaqqaataani 1981 atuutilerpoq. Nunatta allagaateqarfialu atuutsinneqarlerluni inatsik allagaatinut tunngasut atuutsinneqalermat novemberip aallaqqaataani 1982-imi.

Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu suliffeqarfiugaluarput imminnut attuumassuseqarfiginngitsut, kisiannimi januarip aallaqqaataani 1991 suliffeqarfiit taakku kattutsinneqarput taaneqarlutillu Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu.

1970-ikkut naalersut KGH-ip quersuakua Nuutoqqamiittoq isikkukuanut aaqqissuuteqqillugu suliaralugu aallartinneqarpoq, tassaniissallunilu katersugaasivik nutaaliaq. Nunatta Katersugaasivia 1978-imi nutserpoq, 1992-illu tungaanut illup aaqqissuunneqarnera ingerlanneqarpoq, tassanilu immikkoortortaqarfik nutaaq Nunatta Allagaateqarfiata atulerpaa. Nunatta Allagaateqarfia siornatigut illoqarfiup allagaateqarfiani inissisimasimagaluarpoq, tassanilu suli allagaatinik toqqorsisoqartarpoq, maannali taanna Nunatta Atuagaateqarfiattut atorneqalersimavoq. 2009-miilli Nunatta Allagaateqarfia Ilimmarfimmi Ilisimatusarfimmi inissisimalersimavoq.

Nunatta Katersugaasivita saqqummersitaat aammalu allaffissornermut tunngatillugu suliaqarfiusartut allafiit quersuakumi inissisimapput, taakkualu 1930-34-imi sananeqarsimapput, 1992-imilu allineqarsimallutik, tassanilu nassaarineqarsinnaapput receptionimut katersugaasivimmullu isaariat. Uani quppernermi "katersugaasiviup illua" pillugu paasisaqarnerusinnaavutit. 

Museets logo er soløjet, et gammelt inuit symbol der står for fremsynethed og livets opretholdelse. Dette symbol findes i flere varianter fra Alaska til Østgrønland. Bomærket er inspireret af et bundmønster på et kunstfærdigt udført nålepude fra Tasiilaq, ca. år 1900, syet af hud fra mågefødder. 

NKA.gl ujarfigiuk