Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu
Grønlands Nationalmuseum & Arkiv

Anguniakkat, takorluukkat ilisarnaallu

Takorluugaq

Katersugaasivik allagaateqarfillu eqeersimaartumik uummaarissumillu sullissinerminni ilisimatusarnerup pilersitaanik paasinninnermik, nassuiaasersuinernik, taavalu qanga pisunik ullumimut aqagumullu atassusiinermik pilersitsisuusussat sulinitsinni takorluugaraarput.

 

Suliassaq

NKA-p kulturikkut kingornussat toqqortaralugit, misissuiffigalugit paasissutissiiffigalugillu aallutissavai. Oqaluttuarisaanermik inunni kalaallinilu paasinninneruneq kulturikkullu kingornussanik ineriartortitseqqinnissamik aqqutissiuineq suliassaraarputtaaq.

 

Ilisarnaat

NKA-p ilisarnaataa kakkiviup Ammassalimmeersup naqqata allaa isumassarsiorfigalugu titartagaavoq. Ullumi kakkivik saqqummersitani tamanut takusassiaalluni saqqummersitaavoq. Kakkivik 1900-p missaaneersuuvoq. NKA-p ilisarnaataa 1978-imi atorneqalerpoq.

William Thalbitzerip 1914-imi allaaserisamini allat Tunumeersut isitut ilusillit eqqartorpai. Sibiriami Alaskamilu aamma taamatut ittunik allaliortartut nalunngilarput. Alaskami yupit akornanni kiinarpanni takussaavoq taaguuteqartinneqarlunilu ellam iingaa, tassa sianissutsip isaa. Ella kalaallisut tassa Sila. Sila arlalinnik isumaqarpoq, soorlu aamma silaqassutsimut, paasinninnermut siunersisaqarnermullu tunngatinneqartarluni.

NKA-p ukiut ingerlanerini ilisarnaatip ilisaritittarnerani isumaata sorliup saqqumiilaartinneqarnerunissaa inuiaqatigiit ineriartornerat malittaralugu saqqummiuttarsimavaa. 1978-imi Inuit kulturikkut ataqatigiinnerisa saqqumilaartinnerunissaata pingaarutaa ersarinneruvoq. 1990-ikkut ingerlaneranni katersugaasiviup ilisimatusarnermi sulliviunera ilisimasanillu katersiviunerata saqqumilaarnerunissaa ersarinnerulersinneqarpoq, tassa silap isumaa inuup eqqarsarsinnaaneranut qaninnerulerlugu nassuiarneqalerluni.

NKA.gl ujarfigiuk