Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu
Grønlands Nationalmuseum & Arkiv

Kulturikkut kingornussat tigussaanngitsut suuppat?

Qilaatersorneq, kalaallisuut kalattuullu suut assigiissutigaat? Taakkua ataatsimut assigiissusaat tassaapput taakkartorneqartut tassaammata uagut kulturikkut kingornussagut naleqaqisut. Tamarmiullutit tigussaasumik takussutissartaqarput, taamaakkaluartorli qanoq qilaatersortoqartarnersoq, qanoq qilaasiortoqartarnersooq, qanoq kalaallisuuliortoqartarnersoq qanorlu atineqartarnersut minnerunngitsumillu qanoq kalattoortoqartarnersoq iliuusaapput tigussaanngitsut.

Oqaaseqatigiit, kulturikkut kingornussat, qangaaneersunut attuumassuteqartoqarput; taakkuuppummi kulturikkut siulitsinniit kingornussagut. Suminngaanneernitsinnit ileqqutoqqanillu takutitsipput aammalu misilittakkanik pisimasunillu. Kulturikkut kingornussat tigussaasuunngitsut kulturitsinnut atalersippaatigut. Taakkuuppullu ataatsimut ileqqutoqqagut, oqaluttuagut, eqqumiitsuliagut, oqaatsigut eqqarsartariaatsigullu. Immitsinnut silarsuatsinnullu isiginnittariaaserput. Kulturikkut kingornussat tigussaanngitsut piffiit inuillu ataqatigiilersittarpaat, angerlarsimasutut misiginnilersitsisarput kulturikkut ataatsimuulersitsisarput – amerlasuutigut nammineerluta maluginngikkaluaripput.

 

Kulturikkut kingornussat ullutsinnilu kulturi

Kalaallisut oqaatsigut kulturikkut kingornussatsinni pingaarnerpaat ilaanniipput. Ulluinnarni oqaaserivagut, taamaakkaluartorli ukiut hunnorujut matuma siorna oqaatigineqartut assiginngilaat. Oqaatsit ineriartuaartuaannarput ullutsinnullu atorneqarneri aallaavigalugit nalimmassartuaannarlutik. Kulturikkut kingornussatsinnut tigussaasuunngitsunut amerlanerpaartaanut aamma taamak oqaaseqarsinnaavugut; ineriartoqatigivaatigut ullutsinnilu kulturitsinnut ilaallutik.

Kulturikkut kingornussat tigussaasuunngitsut pillugit nalunaarusioraangatta, eqqaamaniartuaannassavarput pineqartup ullutsinnut mattutinnginnissaa. Taamaattumik pingaaruteqartorujussuuvoq kulturikkut kingornussap tigussaasuunngitsup ullutsinni qanoq atorneqarnera allaaserissallugu aammalu siunissami qanoq atorneqarsinnaanera qanorlu ineriartorsimanersoq.

Ullutsinni kulturip suuneranut najoqqutassiaqanngilaq, uanilu nalunaarusiami Kalaallit Nunaanni ullutsinni kulturit suunersut eqqartorneqassapput, imaanngilarli immikkut kalaaliorpasittariaqartut. Kulturip amerlasuutigut killeqarfiit qaangeqqasarpai aammalu inuit ilui silataalu sunniuteqarfigisarlugit. Ullutsini kulturi inuppassuarninngaanniit ingerlanneqarsinnaasarpoq assigiinngitsutigullu ingerlanneqarsinnaasarluni kukkunermik taaneqarsinnaanngitsumik.

 

Nalunaarusiaq pillugu

Quppernerit tulliuttut imarivaat Kalaallit Nunaanni kulturikkut kingornussat tigussaasuunngitsut nalunaarusiorneri. Nalunaarusiorneq UNESCO-mi isumaqatigiissut 2003-meersoq kulturikkut kingornussat tigussaasuunngitsut tammatsaaliorneqarnissaannut tunngasumit aallaaveqarpoq. Naalagaaffeqarfiit isumaqatigiissummut akuersinikut pisussaaffigivaat ullutsinni kulturikkut kingornussat tigussaasuunngitsut maannamut atorneqartut pillugit nalunaarusiamik arlalinnilluunniit sanassallutik.

UNESCO-minngaanniit kulturikkut kingornussat tigussaasuunngitsut ima nassuiarneqarput:” … pissutsit, isiginnaagassiat, oqariartaatsit, ilisimasat, piginnaasat – soorlu aamma nipilersuutit, pequtit, assassukkat aammalu kulturikkut piffiit isumallit – soorlu inoqarfiit inuit eqimattakkuutaat ilaanneeriarlutillu inuit kulturikkut kingornussatut isigineqartut.”

Kulturikkut kingornussat tigussaasuunngitsut kinguaariinniit kinguaariinnut ingerlaartinneqartarput piffissallu ingerlanerani eqimattakkuutaani atorneqarnertik, pinngortitamut attuumassuseqarneq aammalu piffissap qanoq innera aallaavigalugu nutaanik isumaqalertuaannarlutik. Taamaakkaluartorli kulturikkut kingornussat tigussaasuunngitsut qangamut atalersitsisarput aammalu atuisunut nunarsuarmi allanngorartuaannartumi sumiiffeqarnermik misigilersitsisarlutik.


Taamaattumik nalunaarusiat ullutsinnut takussutissiisuussapput ”naammassinngisaannartussaallutilli”. Nalunaarsukkat piffissap ingerlanerani nutarterneqartuaannassapput, taamaasillutillu ullutsinni kulturimut malinnaassallutik.

 

 

NKA.gl ujarfigiuk