Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu
Grønlands Nationalmuseum & Arkiv

Kulturikkut eriagisassat qanoq isikkoqarpat?

Misissuiffimmi illut qarmakkat, ujaqqat sanileriiaat, ilerrit imaluunniit illut ajoquteqanngingajattut nalaanneqarsinnaapput. Suunukua nalaanneqartut, piffissami sorlerminngaanneerpat, kikkut tassani najugaqarnikuuppat imaluunniit kikkut taakkua atornikuuaat? Ajornaatsuinnaanngilaq paasissutissanik sanassalluni kulturikkut eriagisassanut tunngasunik, kisianni ukunani tulliuttuni Kalaallit Nunaanni kulturikkut eriagisassat suusinnaaneranik paasissutissanik saqqummiiffigineqassaatit. 

Palæo-eskimoisk kultureri

Ujaraannarnik sakkoqarfiup nalaani kulturit tassaasut Saqqaq aamma Dorset kulturi ataatsimut taaneqartarput palæo-eskimoisk kulturi. Taaguuserlu taanna ukiut 2.400 Kr.in.si.-miit 1.200 kr. in. king.-mut pillugit eqqartuisoqartillugu atorneqartarpoq. Ataatsimoortitsisorujussuugaluarpoq taaguut, kisiannili inigisat isikkorisimasaannik eqqartuissalluni atorneqarsinnaalluarluni. Kulturit taakku siulliit illuni najugaqartarsimanngillat toqqinili ukioq kaajallallugu najugaqartarsimallutik. Thulekulturip toqqisariaasiannut sanilliullugu takuneqarsinnaavoq uku isulliit toqqit iluini ikumatitsisarsimasut. Ikumatitsisarfik takuneqarsinnaavoq toqqip qeqqani boksiliortoqartarsimasoq ikumatitsiffissamik. Ukua kulturikkut eriagisassat pisoqaasorujussuupput, taamaattumik aamma naasunit naajorarfigineqartarsimaqaat. Sungiusarluarsimasuniillu nassaarineqarsinnaanerusarlutik. Nunalli ilaani (Kalaallit Nunaata Avannaata Kangiani) ineqarfikut ilai ujaraaqqat narsaataanniipput, taakkulu tassaapput illukut ukiut tusindillit matuma siorna qimanneqaramilli allanngoqqinnikuunngitsut.

Thulekulturi

Thulekulturi Kalaallit Nunaannukarsimavoq ukioq 1200 missaani, taakkualu ukiut hundredikkuutaat Bering Stræditsimeereerlutik aggerput. Kulturi taanna Kalaallit Nunaat tamakkerlugu ineqarfigisimavaat, issittumullu assut nalimmassarluarsimallutik, allaat ullunut nutaalianut aniguisimallutik - aap oqarluaannartoqarsinnaavoq ullumikkumut aniguisimasut.

 

Illut ammalortut

rundhus.gif

Illut ammalortut Thulekulturip Kalaallit Nunaannukaqqaarnerani atorneqarnerusimapput (1200-1750). Kalaallit Nunaanni tamani ilisimaneqarput, assigiinngiiaassinnaallutillu. Ammaloqisaajusinnaasarput, ammaloqqissaartuusinnaasarput imaluunniit naasutut kløverbladitut ittuusinnaapput, tassa illut inimi ammalortoqarsinnaasarltit ataasiinnaanngitsumimik. Taakkua saniatigut aamma asiigiinngissutsit saniatigut isaarissat aamma assigiinngissutaapput, taakkualu nuna, sila, sanariaaserlu peqqutaallutik allanngorartarlutik.

Illut ammalortut pisoqaaqigamik nunami nassaariuminaassinnaasaqaat. Taassumalu saniatigut aamma nutaanik illuliorsimanerit illutoqqat ersigunnaarsilertarpaat. Illulioriaaseq una Avanersuup nalaani 1900 tikillugu atorneqartarpoq. 

 

Illut takisuut

Piffissaq eqqarsaatigissagaanni illunik takisuulioriaaseq illunit ammalortuleriaatsip taartigivaa. Taamaattunik sanasariaaseq Kalaallit Nunaanni Canadamilu ataatsikkut atuutilerpoq, kisiannili paasiuminaappoq sooq illulioriaaseq taanna atorneqalersimanersoq. Kisiannili inuit 1600-kkunni niuerniarlutik angalasarnerannut attuumassuteqassangatinneqarpoq. Illulioriaatsillu uuma atugaalerneranut aamma pisooqataasinnaasoq tassaavoq ataatsimuulerneq: tassa maanna ilaqutariit assigiinngitsut sisamaniit arfinillit tikillugit illup ataatsip iluani najugaqatigiittalerput. Illulioriaaseq una Kalaallit Nunaat tamakkerlugu naammattuugassaavoq, aatsaallu 1700-kkunni illuliortiariaatsip kipparinnerusup atorneqaleriartonerani taarserneqariartulersimalluni. Piffinnili aaliangersimasuni taarsiineq kingusinnerusukkut pisimavoq, tassa Upernaviup nalaani 1815 missaani illut aatsaat allanngoriartulersimapput Tasiilallu nalaani aatsaat 1920-kkunni illut allanngoriartulersimallutik.

 

 

Illut kipparissut


Illunut kipparinnerusunut nuukkiartuarneq qulaani eqqaaneqareerpoq piffinniit piffinnut assigiinngitsuusut. Aamma illut ilusiviinut tungatillugu taanna atuuppoq. Kalaallit Nunaata ilaani illunik kippaarissunik atuineq atorneqarnerusimavoq 1800-kkunni, piffinnilu allani trapezinik aamma peqarsimalluni. Kalaallit Nunaanni illulioriaatsit ataatsimut isigissagaanni illut assigiinngiiaat ataatsimut taaguuserneqartariaqarput. Illulioriaatsillu kipparinnerusut uku ataatsimut ilisarnaatigivaat ammalortunik sineqannginnerat, illunit takinerniit naannerunerat ilaqutariinnut ataasiinnarnut naammattussanngortunik sanaajummata. Piffissaq eqqarsaatigissagaanni illulioriaaseq una 1700-kkunni Kalaallit Nunaata Kitaani atorneqaleriartorpoq, sinerissamilu kingusinnerusukkut atuutilerlutik. Angissutsit eqqarsaatigalugit minnerpaat 1,5 x 1,5 meteriusimapput anginerpaallu 4 x 4 meterit nallertarsimallugit.

 

 

Qallunaatsiaat

Skandinaviamiut oqaluttuassartaat malillugut 7-800-kkut nalaanni Norgemiit Islandimut nutsertoqarsimavoq - Kalaallillu Nunaata tungaanut aamma 982-mi ingerlaartoqarsimalluni, Erik Aappalaartumillu taakku oqaatigineqarput. Qallunaatsiaat piffinni assigiinngitsuni inississimapput - Kitaani nunaqarfeeqqami - Tunumi nunaqarfeeqqami. Taakkunanilu najuqarsimapput ukiuni 450-it missaanni, taakkualu eqqaassutissanik annertuunik qimataqarsimapput, maanna ullutsinni maani nunami takusinnaasatsinnik.

Illut qallunaatsiaqarfinni takisuujusimapput takisuumik illup qeqqani ikumaartitsisarfeqarlutik kiassaatitut nerisassiorfittullu atukkamik. Illuni taakkunani illup iluani inooriaatsit atuutsinneqarsimapput: Sinittarput, nerisassiorlutillu nerisarput, amernik suliaqartarpoq, mersortarput assigiinngitsunillu aamma sanasarlutik. Illup uuma assiginngisai allat illup takisuup eqqaaniittarput. Illulioriaaseq una Skandinaviami ilisimaneqarluarpoq, piffissamilu vikingeqarfimmi atorneqarsimallutik.

 

Nersutaasivik

Nersutaasiviit qallunaatsiaqarfinni atorneqartorujussuusimapput, nersutaateqarnerummi ineqartut nerisassaannut allanngorartitsisarsimagamik. Taamaammat soorunami pingaaruteqarsimavoq nersutaatit iluameersumik nersutaasiveqartinnissaat. Nersutaatit oqorsarluagaasarsimapput issunik iigaqartarsimallutik, iluanilu nersutit immikkut inissaqartarsimapput talusanik imaluunniit napasunik aaqqissuussanik.

 

Oqaluffiit

Qallunaatsiaat nalaanni oqaluffiit assigiinngitsuusarsimapput. Assigiinngissutsinut peqqutaasarsimapput illoqarfimmi inuiattut naleqassuseq, kisianni soorunami aamma piffissami ineriartorneq, oqaluffiillu ilai mikisuaraasimapput issunik iigalersornikut, naggataatigullu oqaluffiit anginerit ujaqqanik ulimatanik sanaat. Assimi uani takuneqarsinnaavoq oqaluffeeraq isikkua ilaarlugu sanaqqitaq Qassiarsummi siumorneqarnikoq; oqaluffik Erik Aappalaartup nalaani sananeqarsimasoq, taamaattumillu oqaluffik Thjoholdip (Eriup nulia atsiullugu) oqaluffianik atserneqarsimavoq. Oqaluffiit anginerit Igalikumi, Qassiarsummi Qaqortukuluumilu aamma nassaassaapput.

 

 

Naasorissaasup illua ataatsimoorussaq

Naasorissaasut illui ataatsimoortut Kitaani nunaqarfeeqqami takussaanerusimapput, assimilu takussaasoq aamma tassanngaanneersuuvoq (Naasorissaasup illua V53C Kuussuarmi). Init assiinngitsut tassaapput illut ataasiakkaat, taakkualu qanittuaranngorlugit sanaajupput, imminnullu oqorsarlutik, taamaasillutit oqorsarnera marluussinnaallugu. Aammattaaq uumasut kissarneri inunnut tassani najugalinnut iluaqutaasarput. Taamaasillutillu aamma qallunaatsiaat illorsuup iluani illumiit illumut ingerlaartarsinnaapput silammut anillaqqaanngikkaluarlutik. Itsarnitsanik misissuisartut paasisaat kingulliit naapertorlugit illut ataatsimoortitat Kitaani qallunaatsiaat issimut nalimmassarnerattut takussutissaapput.

 

 

Quit

Quit assigiinngisut marluupput: Naasorissaasup illuata nammineerluni upernaami pilivia, tassaniillutillu assigiinngisut piliat suliareriikkat imaluunniit suliarineqanngitsut ukiumut peqqumaatitut toqqortat. Quit aappaat tassaapput nioqqutissanut toqqorsivik, taakkualu nioqqutissat Islandimut Europamulluunniit umiarsuarmik angallassassaapput. Quit taakku assigiinngitsut assigiissusaat tassaavoq tamarmik ujaqqanik marrattaqanngitsumik sanaajummata. Illulioriaaseq taanna peqqutaalluni maanna suli illoqarpoq suli portoqisunik. Sanariaatsillu taassuma aamma silaannarissarneq illup iluani pitsaanerutippaa, taamaasillutillu nerisassat sivisunerusumik atasinnaasarsimapput. Quip suuneranik takutitsisartoq tassaanerpaasarpoq, illup eqqaani sananeqarsimappat nammineq piliviusarmat, sissallu eqqaani sananeqarsimappat nioqqutissanut toqqorsiviusimassalluni.

 

 

NKA.gl ujarfigiuk