Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu
Grønlands Nationalmuseum & Arkiv

Kulturikkut eriagisassat eqqissisimasussaatitsinerullu oqaluttuassartaa

Namminernerullutik Oqartussat siuliani

Namminersorlutik Oqartussat akisussaaffik kulturimut tunngasut aatsaat januarip aallaqqaataani 1981-imi tiguaat, taassumalu siuliani Nationalmuseum Københavnimiittup Kalaallit Nunaanni illunik eqqissisimatisussaatitsinernik nalunaarsuinerit suliaqarnerilu suliarisarsimavaat. Taamaakkaluartorli Danmarkimi inatsisiusoq Kalaallit Nunaanni illunik eqqissisimasussaatitsinermut atuutinngilaq. Tamanna kinguneqarsimavoq 1956-i 1959-ilu tikillugit Kalaallit Nunaanni illunik ataqatigiissumik misissuisoqarsimanngitsoq. Aatsaammi taassuma kingorna Nationalmuseumi Kalaallit Nunaata Kitaani illunik eqqissisimasussaatitaasinnaasutut piukkunnarnerpaanik nalunaarsuisimavoq misissuisimallunilu. Taassanilu illut 50-it missai allattugaatinut ilanngunneqarsimapput, illullu tamarmik 1900 sioqqullugu sananeqarsimallutik. Nationalmuserum Københavnimiittoq Grønlands Tekniske Organisationilu (GTO) isumaqatigiissummik atsioqatigiissimapput, illut taakku aaqqissuuteqqeqqusaanngitsut, suliareqqusaanngitsut, peeqqusaanngitsullu Nationalmuseumi akuersisimatinnagu. 1963-imi nalunaarsukkat suliareqqinneqarpoq, tassanilu illut nalunaarsorsimasut 38-iinnanngortinneqarsimapput. Illut ikilisimaneranut peqqutaasoq tassaavoq piffissap taakkua iluanni illut ilai isamissimammata imaluunniit tammarsimammata.

 

Namminernerullutik Oqartussat

Kalaallit Nunaanni qanganitsanut eqqaassutissat innimigineqarnissaat pillugu Landstingip inatsisaa oktoberip 16.-iat 1980 atuutsinneqalerpoq Namminersornerullutik Oqartussat akisussaaffik kulturimut tunngasoq tigummassuk. Inatsik una aallarnerfigalugu Kalaallit Nunaanni siullermeerlutik Namminersornerullutik Oqartussat piginnaasaqalerput - akisussaaffeqalerlutillu illumik inatsisitigut eqqissisimasussaatitsisalersinnaanissaminnut.

Taamaasilluni Nunatta Katersugaasivia akisussaaffinnik arlalinnik tigusivoq, tassaallutillu inatsimmik atuutsitsisussatut, paasissutissanik katersisussatut, illunik ataannartitsisussanik nalunaarsuinerit, aammattaaarlu illunik eqqissisimasussaasunngortitsisoqarniartillugu naliliisimasoqartillugu aaliangiisussatut suliap qanoq inerneqarnissaanik. Kulturimut naalakkersuisumiilli aamma naalagaaffik, kommune peqatigiiffilluunniit eqqissisimasussaatitsinissamik aallartitsisinnaanissaanik akuerineqarsinnaavoq.

Ilanngullugulu aamma illunik eqqissisimasuutitanut siunnersuisoqatigiit pilersinneqarput, taakkualu naalakkersuisunut ilaasortaq eqqissisimasussaatitanut tunngasunut siunnersusuussapput. 

 

1980-imiit 1985-mut

1980-ikkut affaani siullerni suliniutit arlallit aallartisarneqarput, taakkualu siunertarivaat illut pisoqqat avatangiiserisaallu miissorneqassasut nassuiaasersorneqassasullu, aammattaarlu nalunaarsuusiortoqassasoq siunissamut suut illu eqqissisimasussaatinneqalernissaanut qinnutigineqassanersut, illullu suut tammatsaaliorneqassanersut. Piffissamilu tassani Nunatta Katersugaasiviata illut 71-it eqqissisimasussaatinnissaanut suliniutit aallartissimavaat, taakkunaniillu 35-it akuerineqarlutik maanna eqqissisimasussaatitaalersimapput.

 

Landstingip inatsisaa nr. 4 20. oktober 1983-imiit

 

2007

Kulturikkut eriagissat eqqissisimatitaanerat pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 18, 19. november 2007-imeersoq 

 

2010

Eqqissisimatitsisarneq aamma allatigut kulturikkut eriagisassanik kulturikkut kingornussatut illersuineq pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 11, 19. maj 2010-meersoq.

Inatsisartut inatsisaat inatsimmut atuuttsumut (Kulturikkut eriagissat eqqissisimatitaanerat pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 18, 19. november 2007-imeersoq) allannguutinik marlunik imaqarpoq. Siulleq tassaavoq Naalakkersuisut inuiaqatigiit ineriartorneranut eqqarsaatigalugu inatsimmik eqqissisimasussaatitanut aaliangiussanut atuutsitsisinnaajunnaarsinnaanerat. Aappaalu tassaavoq atuutsitsilerneq kulturikkut kingornussamut eriaginnittussaatitaaneq kulturikkut oqaluttuarisaanermut tunngasunut eqqisssimasussaatitsinermut taarsiullugu. Inatsiliarlu una inatsimmut atuuttumut allannguutinik allanik aamma imaqapoq.

 

Kiisalu aamma Kalaallit Nunaat kaajallallugu eqqissisimasussaatitanik misissuineq annersooq aallartinneqarpoq.

 

(Najoqqutarisaq: ”Bevar Grønlands bygningskultur og bygningshistorie” af Søren vadstrup og Helge Schultz-Lorentzen, Tidsskriftet Grønland, 1994, Lovgivning.gl, Eqqissisimatitsisarneq aamma allatigut kulturikkut eriagisassanik kulturikkut kingornussatut illersuineq pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 11, 19. maj 2010-meersoq tassungalu oqaaseqaatit ilanngussat)

NKA.gl ujarfigiuk