Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu
Grønlands Nationalmuseum & Arkiv

Kalaallit Nunaanni illulioriaatsit oqaluttuarsartaalu

Kalaallit illuliornermi kulturiat oqaluttuassartaalu immikkoortiterneqarsinnaavoq inuit illuliortariaatsiannut, qallunaatsiaat illuliortariaatsiannut europamiuniillu illuliortariaatsip sunnerneqarsimanera nunasiaaataalernerminngaanniit. Uani quppernermi nunasiaataasimalereernerup kingorna illut maani nunami nassaarineqarsinnaasut pillugit naatsumik oqaluttuarineqassapput. Taakkuuppullu illut ilaat eqqissimasussanngortitsinneqarsimasut tammatsaaliorneqarsimasulluunniit Kalaallit Nunaata illulioriaatsimi kingornussaattut.

 

Illulioriaatsip oqaluttuassartaa 1950-ip missaa tikillugu

Kalaallit Nunaat nunasiaataanngikkallarpat inuit siaruarsimapput issunik ujaqqanik qissianillu qarmakkani najugaqartarlutik. Nunasiaataanerulli illulioriaaseq nutaaq kitaani niuertoruseqalernerata kingunerani eqqunneqarpoq. Niuertoruseqalernermi illuliortariaaseq aaliangersimasoq eqqunneqarpoq, tassa niuertorutsip illua, illoq ineqarfiusoq, quersuit, peqqumaateqarfik (niuerniarfik), sannaviit, orsiviit il.il. Ajoqersuiartortut oqaluffiliorput, atuarfiliorput, ajoqersuisullu illussaat sanallugit. Illut assigiinngitsorujussuusimapput, kisiannili assigiinngitsunut sisamanut immikoortinneqarsinnaapput: issunik ujaqqanillu qarmakkat, ujaqqanik illut, stokværkshuse aammalu illut qarmakkat quassuttuui ersittut. Illulioriaatsit taakku iluminni aamma assigiinngitsunik peqarpoq.

 

Illut ujaqqanik issunillu qarmagaq

Nunasiaataanerup aallartinnerani illut nalinginnaasut tassaapput illut ujaqqanik issunillu qarmakkat, taakkualu ilaqutariinnut ataatsinut imaluunniit amerlasuunut ataatsimut ineqatigiikkusuttunut sanaajusarput. Illut taakku marluk assigiissutigivaat innat nalaani sananeqartarsimagamik issunik ujaqanillu iigaqartarlutik. Qaliarisarsimavaallu qissiaq quassuttuutut atorlugu, umiallu amianik qallerlugu ujaqqanik issunillu qallersorlugu, taamaasillunilu kialaartitsisarluni.

Illup iluani inerujussuaqartarpoq iikkallu tunorliup nalaani illeqartarluni. Isaariaa appasinnerusarpoq ammalortoq, taannalu aamma paamik taaneqartarluni, putooraqartarlunilu inalukkat amiinik qallikkanik qaammaqqutissatut sanaanik.

Illulioriaaserli allanngoriartulerpoq nunasiaataalernermi, 1800-kkullu qeqqani putuaqqat qaammaqqutit igalaanik taarserneqarput, isaariaa iikkallu aamma isikkui allanngortiterput, illup iluani iikkat ilai ujaranngorsimapput qisuillu, silatai issunik oqorsaasersimasarlugit. Naggataatigullu qalia portunerulersimavoq, illulioriaaserlu taanna naggataatigut taaneqartarlersimavoq qallutaat - kalaallilillu illui.

Ullumikkut qallutaat - kalaallit illuit ujaqqanik issunillu qarmakkat piffinni ikitsuinnarni atorneqarpoq, illulioriaaseq taanna tammalinngikkuni.

 

Ujaqqanik illuliat

Kalaallit ujaqqanik illulioriaasitoqaat, illunut ujaqqanik issunillu qarmakkanut assinguvoq. Kalaallit Nunaata Avanaani illut ujaqqanik sanaat takuneqartarsimapput qallunaat-kalaallit illuinut nutartikkatut, tassa issumik qarmakkat ujaraannarnik taarserneqarsimasut.

Titartakkat paasissutissallu 1700-kkut naalerneranneersut 1800-kkullu aallartinneranneersut paasissutissiipput, ujaqqanik illoqarsimasoq issunik oqorsaatillit saattunik qaliallit, taakkualu niuertorutsiniit sannavittut, immiorfittut orsunullu ilitsivittut assigisaattullu atorneqartarsimallutik. Illulioriaaseq una maanna takussaajunnaarnikuuvoq, kisiannili illunut avannaamiorpaluttunut assingusimassasoq ilimagineqarpoq.

 

1800-kkunni

Ujaqqanik illuliat ineriartornerat Kujataani pisimavoq. 1830-ikkunni Kujataani ujaqqanik illulioriaaseq nutaanngorsimavoq - tassaasoq kassemursteknikken – taakkualu sannavittut, quersuartut ilaannikkooriarlutillu najugaqarfittut oqaluffittullu atorneqartarsimapput. Iikkat tamarmik ujaqqanik sanaajupput, taakkualu qisunnik qallersugaanikuullutik.

 

1900-kkunni

1920-ikkut naalerneranni ujaqqanik illuliortariaaseq nutaaliarluinnanngorsimavoq, tassami ujaqqat granitiusut ulimatat atorneqartalersimapput. Savaaqqanik toqoraavik Qaqortumiittoq (1928-29) siullersaalluni taamannak sanaajuvoq. Ukiunilu qulikkaani tassani Qaqortumi illunik allanik angisuunik pingasunik, quersuaaqqamillu sanasoqaqqippoq. Kalaallit Nunaanni ujaqqanik illuliaq anginerpaaq Uummannami nassaarineqarsinnaavoq, taannalu 1934-35-imi sananeqarpoq.

Ullutsinni ujaqqanik illuliortariaaseq tigulluarneqarsimanngilaq, 1950-ikkulli kingorna illut 76-it missai isaterneqarsimapput, taamanikkullu illut pisortanik ujaqqanik illuutigisimasaanninngaanneerput, taakkualu 126-it missaanik amerlassuseqarsimagaluarput piffissami 1830-miit 1940-mut sananeqarsimasut.

 

Stokværkshusene

Stokværkshusene Norgeminngaanneerput taaguuteqarlutillu "laftehus" taakkualu niuertorutsinut najugaqarfittut sananeqartarsimapput nunasiaataalernerup aallartinnerani. Taakkualu iluaqutitaqartorujussuusimapput, tassami sananeqariarlutik ingutserneqariaannaasarsimagamik, taamaasillutillu Kalaallit nunaannut nassiunneqartarsimallutik sananeqaqqipallattarlutillu sukkasuumik. Illut taamaatut amerlasuunngorlugit sananeqartarsimapput qajannaallutillu oqortarsimapput.

Illut qisunnik sanimut ikkussuussanik sanaajupput. Taamaasillutillu illut iigaavi qanittuaraasarsimapput oqorlutillu. 1750-ikkut qeqqani illut taamaattut Københavnimi saneqartarsimapput Kalaallit Nunaannullu nassiunneqartarsimallutik.

Piffissap ingerlanerani illut taamaattut paarilluarneqartarsimapput, imaluunniit qisuk taamaattoq, pommerskimiimmi qisut akisoorujussuuvoq atanikkaarujussuullunilu, allaammi illuliani taamaattuni illut tallimaniit arfinillit kisimik peerunnikuupput, amerlanerpaallu ikuallannermik peqquteqarsimallutik. Piffissami 1734-miit 1847-mut illut 50-it missai Kalaallit Nunaanni sananeqarsimapput. Illuni taakkunani 44-t suli nassaassaapput, taakkunanili 14-it kisimik sananeqarfimminni suli napapput. Sinerilu isateqqeriarlugit allami isikkui taamaatsiinnarlugit sananeqaqqinnikuupput, imaluunniit qisuttai atorneqaqqinnikuupput illumi allaanermi. 1847-ip kingorna illulioriaaseq una atorneeruppoq.

Illulioriaaseq una atorlugu oqaluffinnik aamma sanasoqarnikuuvoq, Ilulissani Zionit oqaluffiat 1779-1793-imi sananeqarnikuuvoq. Sisimiuni oqaluffik tungujortoq 1773-minngaanniit, maannali taanna oqaluffittut atorneqarunnaarnikuuvoq. Kalaallit Nunaanni illunik portusuunik sanasoqaqqaarmat illulioriaaseq una aamma atorneqarsimavoq, illummi quleriillit tallimat sananeqarsimammata, taakkuanilu anginerpaat marluk Nuummi Ilulissanilu sananeqarsimapput, taakkualu Ilinniarfissuit siullerpaartarisimavaat. Maanna Nuummiittoq Biskopit najugaqarfigivaa, Ilisissaniittorlu katersugaasiviulluni. Sinnerilu illut portusuut Maniitsumi, Sisimiuni Qeqertarsuarmilu sananeqarsimapput, kingullerlu taaneqartoq maanna peerunnikuuvoq.

 

Illu qarmagaq quassuttuui ersittut

1880-ikkut nalaani illut qarmakkat quassuttuui ersittut stokværkhuset taarserpaat, taakkualu sannaamikkut pingasunik qisunnik qaleriaanik sananeqartarput. Illut qarmakkat quassuttuui ersittut iluamik allanngortinneqarnikuunngikkat Kalaallit Nunaannilu ukiut 100-t sinnerlugit atugaasimallutik, taakkualu quersuartut, pisiniarfittut ilaannilu oqaluffittut atorneqartarsimapput.

Kalaallit Nunaanniittut illut qarmakkat quassuttuullit ersittunik qisunnik qipparissunik sanaajupput, taakkualu tunngavittut sananeqartarlutik silataalu qisulersorneqartaluni napasunik. Illup katitikkap silataa qisuliinanrneqartaraluarpoq, kisianni aamma illoqarpoq qarmakkanik quassuttuulinnik ersittunik tallimaniit arfinilinnik.

Illut qarmakkat ersittunik quassuttuullit tassaasimasut quersuarpassuit, sannaviit, oqaluffiit, angerlarsimaffiit, napparsimaviit 1800-1900-kkunneersut maannamut ataannartinneqarsimapput, 1700-kkunneersutuarli ataasiinnaavoq, taannalu quersuartut qernertutut atorneqartarsimavoq Ilulissani, maannalu Katersugaasiviuvoq.

Illuni taamaattumi immikkut taasarialittut allat eqqaaneqarsinnaasut tassaapput; Qaqortumi oqaluffik 1832-meresoq, Nuummi Ilinniarfissuaq 1906-meersoq, Upernavimmi nakorsap illua 1915-meersoq, Ammassalimmi ajoqersuiartortut inaat ilarpassuilu.

 

Sorsunnersuup aappaata kingorna - illulioriaatsit nutaat

1950-ip kingorna Grønlands Tekniske Organisationi (GTO) Kalaallit Nunaanni sanaartukkanik suliaqartuuvoq. Taamani illunik amerlasuunik pisariaqartitsisoqarsimavoq, taamaattumillu illulioriaatsit nutaat atorneqalersimapput, siullermik illut uiguleriiaat, illut quleriiaat taaguutillu nutaat soorlu initaarniarnermut tapininngaanniit illut typehusillu ilisimaneqalerpoq. Tamatumalu nalaani aamma Sana (Dronning Ingrids Napparsimavia) Nuummi sananeqarpoq.

 

Kalaallit Nunaanni illulioriaaseq pillugu uani atuaqqissinnaavutit.

NKA.gl ujarfigiuk