Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu
Grønlands Nationalmuseum & Arkiv

Eqqissisimasussaatitat misissorneqarnissaat

Illut eqqissisimasussaatitat tassaapput kulturikkut kingornussani oqaluttuarisaanermullu tunngasut pingaarutillit, eqqissisimasussaatitsinermut inatsiseqalermalli aatsaat taamak ataqatigiitsigisumik suliarineqarput eqqissisimasussanngortitat. Eqqissisimasussanngortitsinermut misissuinermi illut eqqissisimasussaatitat pillugit paasisaqarnerusarpugut, taamaasillutillu illut eqqissisimasussaatitat paasiuminarnerulertarput. 

 

Eqqissisimasussanngortitsisalernermiilli aatsaavissuaq

Ukiuni tulliuttuni nuna kaajallallugu illut eqqissisimasussaatitat Nunatta Katersugaasivianinngaanniit Allagaateqarfianinngaanniillu misissorneqassapput, tassanilu illut tamarmik nassuiaasersorneqassapput nalilersorneqarlutillu eqqissisimasussaatitsinerup atulersinneqarsimaneranut tunngavinnik paasiniaassallutik, tassanngaanniillu aamma siumut pilersaarutinik sanasoqassalluni. Taamaasiornissamut siunertaavoq illulioriaatsip kulturikkut oqaluttuassartaasa suunerinik paasiniaaneq, soorlu eqqissisimasussanngortitsisoqartarnersoq, nunamilu maani illut eqqissisimasussaatitat pillugit ilisimasaqarnerulernissaq.

Eqqissisimasussaatitat misissorneqarnerini illunik eqqissisimasussaatitanik piginnittut neqeroorfigineqartassapput illut ataasiakkaat suliassatut pilersaarusiorneqarnissaanik. Suliassatut pilersaarusiat ilitsersuutitut atorneqassaaq illup eqqissisimasussaatitaaneranut naliata allanngortinneqannginnissaa siunertaralugu. Suliassatut pilersaarusiami aamma takussutissaliortoqassaaq ukiuni tulliuttuni suut suliassaassanersut, soorlu ukiuni pingasuniit tallimanut imaluunniit qulit tungaannut suut suliassaanersut, taamaasillutillu illunik piginnittut siumungaaq illup iluarsartuunnissaanut pilersaarusioreersinnaapput. Aningaasartuuteqarnissallu tungaatigut aamma pitsaanerulissaaq, tassami siunissami suut suliassaanersut nalunngikkaanni, aningaasartuutissat piareersarneqalereersinnaapput piffissaq sioqqullugu. 

 

2015-imi illulioriaaseq

Realdania Bygip aammalu Kultursturelsenip illut tammatsaaliukkat isiginiarneruaat, taakkualu nukittorsarusuppaat siunissamullu qulakkeerusullugit illut kingornussassat qanoq suliarineqartassanersut, qanoq ilisimasaqalertoqarsinnaanersoq nutaanik, nutaanik ataqatigiiaartoqalernissaaq, atortussat suut atorneqarsinnaanerinik ilisimasaqalernissaq, nutaanerusumillu piginnittunut kommuninullu siammartereriaaseqalernissaq.

 

Ilimanami illut oqaluttuarisaanermut pingaarutillit

Realdania Bygip Qaasuitsup Kommunia Word of Greenlandilu suleqatigalugit suliniummik annersuumik piviusunngortitsilerput, suliniummilu anguniarneqarpoq piffimmi tassani Kalaallit Nunaata kulturikkut kulturiisa suunerinik siammerterinissaq. Siunertaavorlu nunaqarfiup ineriartortinneqarnissaa aammattaarlu takornariaqartitsinermik ineriartortistsinissamik ataavartumik pilersitsiniarneq. 

Ilimanamiittut illut eqqissisimasuutitat marluk Realdania Bygip tigunikuuai, maannakkullu taassuma akisussaaffigissavaa Kalaallit Nunaata nunarsuullu kulturikkut kingornussaata siammarterneqarnissaat ataannartinneqarnissaa illullu kingornissap atorneqaqqilernissaa. Illut taakku eqqissisimasussaatitat 1751-ip 1770-illu akornanni sananeqarsimapput, taakkualu suliareqqinneqassapput siammarterivissatut, neriniartarfissatut niuerniartarfissatullu.

Realdania Bygip nittartagaatigut suliniut pillugu paasisaqaqqissinnaavutit.

 

Illunik illoqarfiullu avatangiisiinik tammatsaaliukkanik suliaqarneq

Neriunnaraluaqaaq nalunngisanik, sanariaatsinik, sakkunillu ineriartortsisoqassasoq, ataatsimullu qanoq tammatsaaliorneqarsimasut suugaluarnersut siunissami qanoq suliarineqartarsinnaanerinut, NKA soorunami illunik nalunaarsueriaatsinut tunngasunik assigisaanullu siunnersuinissaminut piareersimavoq.

Aajuku sooq illulioriaaseq kulturikkut kingornussaasup ullormut oqaluuserisassanut ilanngunneqarnissaanut peqqutissat:

 

  1. Nunanisussanik inuussutissarsiorniartunillu kajungerititsisussat, sulisunillu ataannartitsisussaq kajungerititsisussarlu
  2. Piffimmi inuunermut qangaaniillu naleqartinneqarsimasunut ataatsimuulersitsineq kommunillu suussusaanik nukittorsaasut
  3. Illut kingornussat susassaqartitsileraangamik naleqalertitsisarput  - illullu inuuneqalertarlutik

 

Oqaluttuassat puiguinnarneqarnikut ersersinniarneqaleqqissapput, illunillu tamatsaaliukkanik piginnittut eqqaasinneqassapput suuteqarnerinik. Nutaamik atuisoqalernissaanik takussutissaapput - amerlasuutigut illut nutaanngilisimaneq ajorput kisiannili eqqarsartariaatsit nutartertariaqalersimasarput.

Illut tammatsaaliukkat amerlasuut illutut eqqissisimasussaatitatulli kulturimut attuumassuserisaminut pingaaruteqaqaat. Taamaakkaluartoq illoqarfimmi ingerlaaraanni illut tammatsaaliukkat allanngortiartupallapput atortussat nutaaliaanerusut akikinnerullu pissarsiarineqarsinnaanngoriartornerini, taamaasillutillu illut tammatsaaliorneqarnerminnut peqqutaasoq annaasinnaasarpaat.

 

 

NKA.gl ujarfigiuk