Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu
Grønlands Nationalmuseum & Arkiv

”Inuit nutaat - Thulekulturi”

Etnografiskimit katersat immikkuullarissut alakkarteraanni misiginartarpoq soorlu tassa qanga Kalaallit Nunaannut angalalluni. Saqqummersitsineq imaqarluartoq Thule-kulturip nunap massuma oqaluttuarisaaneranut tunngapput. Uummannap eqqaani itsarnitsanik assaasoqarnerani kulturimit amiakkut nassaarineqarsimasut Thule-kulturimik taaneqarsimapput.

Thulep inui maanna kalaallit siuaavitut taaneqartarput, taakkualu Alaskaminngaanniit ukioq 1200 missaani Kalaallit Nunaannut pisimallutik. Tamatuma nalaani allanik kulturinik marlunnik tassaniittoqalereersimavoq, tassaallutik Dorset kulturini kingulleq aammalu qallunaatsiaat. Qaanaap nalaaninngaanniit ingerlaarneq Kalaallit Nunaanni piffinnut allanut ingerlaqqissimavoq. Kangianullu ingerlaanissaq piviusunngorsimavoq angallatitsialaqarsimammata; umiaq, qimusseq qajarlu.

Kalaallit Nunaata avannaani Tunumilu etnografiskimik katersarpassuit missuiffigikkit, inuillu ulluinnaat inooriaasiallu paasisaqarfigalugu. Tassanilu atortunut aaliangersimasunut paasisaqarluarsinnaavutit, taakkualu arnat angutillu atortuinik suliaanillu paasissutissiipput aammattaarlu meeqqat pinnguaannik ulluinnarnilu atisanik assuutinillu aamma paasititsillutik.

Saqqummersitami tassani aamma umiaq 11 meterinik takissusilik 1470-imeersoq takusinnaavat, taannalu 1949-imi Pearylandimi  Avannaaniittumi nassaarineqarsimavoq. Tassa aamma saqqummersitani taakkunani saqqummersitanut ilaliussatut ilaapput  Qilakitsormiut.

NKA.gl ujarfigiuk