Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu
Grønlands Nationalmuseum & Arkiv

Inuit angallataat

Inuit-kulturikkunnut pingaaruteqarnerpaat ilagaat angallatissat. Taakkualu immikkut sanaajupput issittumilu angallannermut imarmiunullu piniarnissamut naleqqussagaallutik. Inuit angallataanik saqqummersitani angallatit assigiinngitsut alakkarneqarsinnaapput, taakkuuppullu amermik qaanniat, umiat qimussillu. Taakkualu aamma angallatini assigiinngitsuni ineriartortitsimaneq takutippaat.

Angallasioriaatsit assigiinngitsut nunap qanoq issusianut allanngorartunut malinnaallutik ineriartortarsimapput nalimmassartarsimallutillu. Tamakkualu atugaangaatsiarsimapput, aatsaallu 1900-kkut ingerlanerani piniariarniarnermi angallatigineqarsinnaasut nutaaliaanerusut atorneqaleriartorsimapput. Kalaalilt Nunaata avannaani suli maannamut qajaq qimussillu angallatitut piniutitullu atorneqartarput. Kalaallit Nunaata kitaani umiaq kingullerpaalluni atorunnaartoq 1966-mi pivoq, taannalu maanna katersugaasivimmi saqqummersinneqarsimavoq.

Angallatigineqartarsimasut qanimut alakkarsigit, misissuataarlugillu piniartunut pingaaruteqaqisut atortorisimasat assigiinngissutaat. Saqqummersitani taakkunani aamma atisat issinnerusumi atorneqartartut soorlu nannup amiinik atisaliat takuneqarsinnaapput.

NKA.gl ujarfigiuk