Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu
Grønlands Nationalmuseum & Arkiv

Inooriaatsit assigiinngissutsillu allat

Saqqummersitani Inooriaatsit assigiinngissutillu allat-ni nunasiaataanerup nalaani kalaallit ullluinnarni inooriaaserisimasaat assigiinngissuseq immikkullu inuiaassuseq aallaavigalugu takutitassiarianeqarpoq, assigiinngissutsit ulluinnarni inuiaqatigiit inuillu akornanni qanoq issimanersut. Saqqummersitani takuneqarsinnaapput Tunumiit, Kitaaniit Avannaaniillu arnanut angutinullu kalaallisuut.

1721-mi kristumiussutsip eqqunneqarneraniit aammattaarlu 1774-imi naalagaaffimminngaanniit Kalaallit Nunaata kitaata nunasiaalerneraniit, inuit inooriaasiat eqqarsartariaasiallu allangortilluinnarneqarput. Nunasisut inuiaqatigiit iluanni assigiinngisitaarneq pilersippaat. Inuiaassutsikkut assigiinngissuseq ilisimaneqalerpoq, nunasisullu aggersarneqarput nunamilu allaffissornikkut ingerlatsisussanngorlutik akimasuutut, kalaallillu piniartuunertik attatiinnarlugu avammut kisermaassilluni tunisassiassanik pilersuisussatut inissisimatiinnarneqarsimallutik.

Nioqqutissat iliuutsillu eqqusuunneqartut pisariaqalersitsigaluttuinnarput avataaneersunik atortunik nalunngisanik iliuutsinillu. Soorlu tamanna aamma umiatsialiornermi, illuliornermi, allaffissornermi aqutsinermilu pisarsimasoq. Nappaatit nutaat aamma kitaata nakorsaariaanianik avataaninngaanneersunillu nalunnginnittunik pisariaqartitsilerput. Taakkunanilu annikitsuinnaat ilinniagassaqalernermik ikorfartorneqarput. Ilinniagassat taakku tassaasimapput, juumuunngorniarneq, ajoqinngorniarneq, sanasunngorsiarneq napparsisunngorniarneq assigisaallu.

1950-ikkunni kalaallit qallunaallu angerlarsimaffiisa assigiinngissusaat takukkit, aammattaarlu kalaallit nunasiaataasimanerup nalaani atisaasa allanngoriartorneri takullugit, paasisaqaqqinnerusinnaallutillu nunami peqqissuseq nappaatillu qanoq allanngoriartorsimanersut inuit takornartat nunamut pineraniit.

NKA.gl ujarfigiuk