Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu
Grønlands Nationalmuseum & Arkiv

Ammasarfiit

Nunatta Katersugaasiviani saqqummersitat takuniassagaanni ammasarfiit 

 

Ukiukkut (septemberip 16-ianit majip 31-ianut)

Marlunngornermiit sapaammut
Nal. 13-16

Ataasinngornikkut matoqqasarpoq

Iserneq: Akeqanngilaq

 

Aasakkut (junip aallaqqaataanit septemberip 15-ianut)

Ullut tamaasa ammasarpoq
Nal. 10-16

Iserneq
Inersimasut: 30,-
Meeqqat ilinniartullu: akeqanngilaq

Sapaatikkut iserneq akeqanngilaq 

 

Ulluni ukunani matoqqasarpoq:

24. december
25. december
26. december

31. december
1. januar

Nunatta Katersugaasivianut tikilluarit

Nunatta Katersugaasivia Kalaallit Nunaanni katersugaasivinni Nunatta kulturikkut oqaluttuarisaanermullu atortuutaannik tunngassuteqartunik pilinnik annerpaavoq.

Katersugaasiviup Nunatta oqaluttuarisaanera sammisaraa. Katersat, eqqumiitsuliat assilissallu Nunatsinnit sumiiffinnit assigiinngitsuninngaanneerput. Nunatta Katersugaasivianut takornariaraanni kulturit assigiinngitsut Nunatsinniissimasut takusarneqarsinnaapput.

Katersugaasiviup katersai saqqummersitat Kalaallillu kulturikkut kingornussaat tigussaanngitsut oqaluttuassartaat paasissutissartaallu quppernerni ukunani atuarneqarsinnaapput.

Katersugaasiviup oqaluttuassartaa

Katersugaasivimmi saqqummersitsineq siulleq 1965-imi pivoq Noorlerni Qatanngutigiinniat illuutaanni 1747-mi sananeqarsimasumi. Nunatta Katersugaasivia aamma illumi tassani pisortatigoortumik ammarneqarpoq augustip ulluisa 23-ianni 1966-imi.

Katersugaasiveqarnermut inatsit siulleq januarip aallaqqaataani 1981-mi atuutilerpoq, allagaateqarnermullu tunngasoq novemberip aallaqqaataani 1982-mi atuutsinneqalerluni. Nunatta Katersugaasivia Nunattalu Allagaateqarfia suliffeqarfiusimapput immikkoorlutik, kisiannili januarip aallaqqaataani 1991-mi kattutsinneqarput taaguuserneqarlutillu Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu.

Illut saqqummersitsisarfiit allaffeqarfiillu annerit 1930-miit 1934-mut sanaartorneqarsimapput 1992-imilu ilassuserneqarsimallutik. Katersugaasiviup isaariaata akianiippoq napparsivik 1887-imeersoq. Illu ikaartarfimmut qaninnerpaaq tassaavoq sanasut sannavikuat. Toqqavia Hans Egedep Nuummi oqaluffiata toqqavigaa. Illu sanianiittoq tassaavoq KGH-p pisiniarfiutigisimasaa 1850-imeersoq.

NKA.gl ujarfigiuk