Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu
Grønlands Nationalmuseum & Arkiv

Paarsisut

Paarsisut 1850-ikkut naalerneranni Kalaallit Nunaata Kujataani pilersinneqarput. 1860-ikkunnilu niuertoqarfinni tamani paarsisoqarnermik aaqqissuussineq atuutilerpoq. Paarsisoqarneq Kalaallit Nunaanni kalaallit najugaqarfimminni namminneq aalajangeeqataaffigisinnaasaannik sunniuteqarfigisinnaasaannillu aaqqissuussineruvoq siullerpaaq, nunallu immikoortuini oqartussaaqataanermik aaqqissuussinerullunittaaq. Paarsisut suliassaraat inunnik isumaginninnermi tapiissuteqartarnermut attuumassuteqartuni aalajangiisarnerit aammalu pinerluttoqartillugu kalaallinillu ilaasoqartillugu pillaatissiisarnerni (pineqaatissiisarnerni) aalajangeeqataasarneq.  Paarsisut aamma ”repartition-it” agguaattarpaat. ”Repartition-it” aggornersiaapput piniartunut pisaqarnerpaasartunut, sakkoqarnerpaasunut amerlasuunillu inoqutilinnut agguaanneqartartut, nerssornaatitullu tunniunneqartarlutik. Ataatsimiinnerniit imaqarniliat qallunaatut kalaallisullu allanneqartarput. Allattaavinni paarsisut qanoq ingerlanneqarneri oqaluttuarineqarput, aammali inuit pillugit, niuertoqarfinnilu ulluinnarni inuuneq pillugu oqaluttuarinnittuullutik. Paarsisoqarnermik aaqqissuussineq 1911-mi atorunnaarsinneqarpoq, kommunerådinillu taarserneqarlutik. Allattaaviit suli pigineqartut Nunatta Allagaateqarfianiitinneqarput. Nittartagaq ”Qangagooq” aqqutigalugu takuneqarsinnaapput. Ajoraluartumik allattaaviit Kalaallit Nunaata kujataaneersut 1959-imi KGH-p umiarsuaataata Hans Hedtoft-ip ajunaarnerani annaaneqarput. 

 

Kommuneråd-it

Ukioq 1911-mi aaqqissuusseqinnermi kommunerådit Paarsisut taarserpaat aammattaaq landsrådit marluk pilersinneqarlutik, ataaseq avannaani atuuttoq (Upernavimmiit Aasiannut) aappaalu kujataani atuuttoq (Sisimiuniit – Nanortalimmut). Kommunerådit Paarsisut pisussaaffiinut sanilliullugit sumiiffinni qaninnerusuni pisussaafeqarput, Paarsisulli sumiiffinni siammasissuni amerlasuunillu niuertoruseqarfeqarfeqarlutillu asimioqarfilinni nammineernerullutik oqartussaaffeqarsimapput. Kommunerådit inoqarfinni 60-it sinnerlugit inulinni pilersinneqarput. Taamaammat pilersinneqarnerini kommunerådit Kalaallit Nunaata kitaani 62-iupput, ilaasortallu tamarmik kalaaliupput, sumiiffinnilu ataasiakkaani taasisitsinerni qinerneqartarlutik.  1925-mi Sysselrådit nutaamik ikkunneqartut kommunerådit suliassarpassuisa ilaat oqartussaaffigilerpaat, soorlu utoqqarnik isumaginninnernut tunngasut eqqartuussivinnilu suliassat. Kommunerådit allattaavii kalaallisut allanneqartarput. Paarsisut allattaaviisulli inoqarfinni anginerni minnerusunilu ulluinnarni inuunermik ilisimatitsisuupput aammali sumiiffinni ataasiakkaani apeqqutini assigiinngitsuni isummanik saqqummiillutik. Kommuneråderpassuit allattaavii tamakkerlutik piginneqanngillat. Nunatta Katersugaasiviata Allagaateqarfiatalu ullumikkut pigisai taamani avanaani kujataanilu kommuneqarfinneerssuupput.  Uggornaqisumik KGH-p umiarsuaataata Hans Hedtoft-ip 1559-imi ajunaarnerani  annaaneqarput. Allagaatitoqqat, soorlu kommunerådit allattaavii inuit ataasiakkaat pillugit paasissutissanik imaqartut aatsaat ukiut 80-it toqqortaatigereerneqarnermikkut tamanit takuneqarsinnaanngorlugit saqqummiunneqarsinnaapput. Taamaammat allagaatit taama ittut suli uunga  ikkunneqanngillat.        

 

1700-kkuni 1800-kkunnilu inunnik nalunaarsuutit – Kongelige Grønlandske Handel

KGH-mi niuertut ukiut tamaasa niuertoqarfinni pigisaannilu kalaallit tamarmik nalunaarsorneqartarnissaannik pisussaatitaasimapput. Nalunaarsuutit ”mandtalslist”-inik imaluunniit ”designation”-inik taaneqartarput. Nalunaarusiat assigiinngitsunik imaqartarput, pffissallu ingerlanerini allanngorarlutik, soorlu kikkut ilaqutariittut najugaqatigiinnersut, - ilaannikkullu inoqutigiinni kikkut ilaanersut takuneqarsinnaasarpoq. Europamiut nalunaarsuinerni ilanngunneqarneq ajormata, - nalunaarsuutini takussaanngillat.  Kalaallit arnat qallunaanut katissimappata, uviusut kikkunnneri nalunaarsuutinut ilanngunneqartarput. Ilaqutaariissutsimik siuaallu pillugit ilisimatusarneq ingerlakkaanni nalunaarsuutit oqaluffiit allatugaataasa - atuagarsuit saniatigut paasissutissanik nassaarfineqarsinnaasarput. Oqaluffiit nalunaarsugaat – atuagarsuit digitaliserikkat uani takuneqarsinnaapput: 

KGH-p piniartoqarfinni assigiinngitsuni qassinik piniartoqarnersoq ilaqutariillu qanoq amerlatiginerinut paasiniaavittut  inunnik nalunaarsuutit atorfissaqartissimavai. Piniarnermiit nioqqutissanik pissarsissutaasartut KGH-p pisisarnerinut tunisaqartanerinullu aalajangiisumik pingaaruteqarsimapput. Taamaammallu nunap inuisa pissusaat pillugit paasisimasaqarluarnissaq pingaaruteqarluinnarsimavoq.

Inunnik nalunaarsuutit uani takuneqarsinnaasut Avannaata Naalagaqarfianit pissarsiaapput,- tassa Sisimiut avannaaniit. Nalunaarsuutit Kalaallit Nunaata kujataaneersut ilarpassui KGH-p umiarsuaataata Hans Hedtoftip 1959-mi ajunaarnerani annaaneqarput.

 

Ajoqersuisut ajoqillu – atorfilittut ullorsiutaat

Ajoqersuisut – Palasit

Ajoqersuisut palasiupput ilinniarsimasut, sulinerminnilu ullorsiuteqartarsimapput, ullorsiutiminnilu ulluinnarni suliatik nalunaarsortarsimavaat, saniatigullu niuertoqarfinni najugaqarfimminni pisimasut ilannguttarsimallugit, niuertoqarfiillu pigisaanni pisimasut ilanngunneqartarsimapput. Taakkunani ajoqersuisup suliaminik ingerlatsinera, pisimasullu annikinnerit pingaarnerillu aamma ilanngunneqartarsimapput. Ajoqersuisut ullorsiutaanni ilaagiinni pisimasut atuarneqarsinnaapput aammattaaq niuertoqarfimmi atorfilinnik (Kongelige Grønlandske Handel) suleqateqarneri takuneqarsinnaallutik. Ullorsiutit tamangajammik qallunaatut allagaapput. Aatsaat 1800-kkut naalernerini ajoqit kalaallit ataasiakkaat Danmarkimi palasimut ilinniariartortinneqartalerput. Aatsaallu 1900-p kingorna atorfeqarnermi taaguut ”Ajoqersuisoq” atorfeqarnermi taaguummit ”Palasi”-mit taarserneqarpoq, tassa ullumikkut suli atuuttumit.

 

Ajoqit

Ajoqit niuertoruseqarfinni inoqarfinnilu palaseqanngitsuni palasitut sulipput, aammali niuertoqarfinni palasit ikiortaattut atorfeqartarlutik. Ukiut 1800-t suli atuutilinngitsut ajoqit kalaaliinnaat atorfinitsinneqartarput.  1848-miillu ajoqit amerlanersaat Nuummi Ilulissanilu ajoqiitissat seminariaanni ilinniartinneqartalerlutik. Ajoqit suliaraat atuarnermik aallanermillu ilinniartitsinerit, bibelimik atuaasitsinerit bibelimit oqaluttuanik ilinniartitsinerit. 1900-p qeqqata tungaanut kalaallit nunaanni atuarfiit ajoqersuisoqarfimmiit ingerlanneqarput ajoqit ilinniartitsisoralugit. Ajoqit ullorsiuteqartussaapput. inuttut ullorsiutaanngitsunik, sulinerminnili ullorsiuteqartussaatitaapput, suliartik pillugu kiisalu najukkaminni pisimasunik imikkut taasariaqartunik ilanngussisartussaapput. Taamaammat ullorsiutini silap pissusaa, piniarnerlu pillugit imaqarajupput, ilaqarajupputtaaq ilinniartitsinermut kiisalu ilagiittut inuunermut tunngassuteqartunik. Ullorsiutit kalaallisut allataapput. Ullorsiutit Nunatta Allagaateqarfiani pigineqartut inoqarfinnit amerlasuuneersuupput 1880-imiillu 1930-p tungaanut allanneqarsimallutik.      

NKA.gl ujarfigiuk