Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu
Grønlands Nationalmuseum & Arkiv

Siunnersuutitsialaat

Uani quppernermi siuaasanik paasiniaanermut ilitsersuuteeraq nassaarineqarsinnaavoq. Uani aamma gooterit allanneri pillugit paasissutissat misissorsinnaavatit imaluunniit gooterisut allannernik atuarnissamik ilinniarnissannut innersuunneqarsinnaavutit ”Statens Arkivers e-learning”-mut

 

Siuaasanik paasiniaaneq

Siuaasanik paasiniaaniaraanni pingaaruteqarpoq paasissutisssanik eqqortunik paarisaqarnissaq. Angajoqqaat imaluunniit aanaa aataakkut sumi inunngorsimanersut ullorlu inunngorfiat nalunnginnissaat pisariaqarpoq, taakkualu ima utoqqaatigissapput atuagarsuit Nunatta Allagaateqarfianut tunniunneqareersimassallutik.

Siuaasanik paasiniaassagaanni atuagarsuarni aallartinnissaq pitsaanerpaajuvoq. Aallartinnginnermi misissorluarneqaqqaassaaq paasissutissat eqqortut ilumut paarinerlugit. Imaassinnaavormi ukioq inunngorfik katiffilluunniit kukkusoq tunniunneqarsimasoq, aammalu pingaaruteqarpoq angajoqqaajusut aqqi tamarmik paasisimanissai paasiniaaneq ingerlaqqissappat. 

 

Tassanngaanniillu kingumut ingerlariaqqittoqassaaq. Inunngornermi angajoqqaat aqqi tamarmik allanneqartarput. Angajoqqaallu katissimappata ajornannginnerpaasarpoq katiffik nassaarineqaqqaarpat. Tassanimi nalunaarsorneqartarami katittut qanoq utoqqaatiginersut amerlanertigullu meerai aamma allaqqasarlutik.

Tassanngaanniillu naatsorsorneqassapput qanga inuit taakku inuusimanersut, tassanngaanniillu atuagarsuarni inuummata nalunaarsorneqarneri ujarlugit. Taamaasiortoqareerpallu taakkununnga angajoqqaajusut katissimanerisigut inuuffiisigullu ujartorneqassapput. 

Angajoqqaajusut katissimanngippata anaanaasup ataataasutullu nalunaarsukkap inuuffii malillugit atuagarsuarni ujarliisoqassaaq.

 

ASSERSUUT:

Novemberip 5-ni 1886 Karl Josef Jørgensen Maniitsumi inunngorpoq, angajoqqaajullutillu J. K. Johannes Mikael Jørgensen nulialu Hanne Malene Else Julia.

Tassani nalunaarsorneqarsimanngilaq angajoqqaat utoqqaassusii anaanaasullu naggataa. KATITTUT nalunaarsorneqarfianni nassaarineqarsinnaavoq 1874-imi junip 24-iani nuleerneq Jens Kristen Johannes Mikael Jørgensen, igasup Karl Abraham Jakob Jørgensenip ernera, inuusoq novemberip 13-iani 1850, Maniitsumi najugalik katissimavoq Hanne Malene Else Julia-mut, Josva Samuel Hansenip pania, inuusoq martsip 14.-iani 1859, Maniitsumi najugalik. Tassanngaaniillu kingumut ujarlerneq ajornaanneruvoq, inuummatami nalunaarsuinermi takuneqarsinnaavoq angajoqqaajusut tassaasut angutip anaana Lise Mariane, arnallu anaanaa Dine Frederikke Debora Maria.

Oqaatsit:

Copulerede isumaqarpoq katissimasut.

Communicanter - nerliiviliartut.

Cathecumen - kuisinnissamut piareersartut.

Akusat tassaapput minnerpaamik ataatsimik europamiumik siulillit. Atillu nalaanni allaqqasoqakkajuttarpoq grl (Grønlænder - kalaaleq) imaluunniit bl. (blandet - akusaq).

 

NKA.gl ujarfigiuk